Amiraali
(sv: amiral)
Vanessa atalanta
Kuin muuttolinnut, amiraalit saapuvat meille kesän alussa. Jälkeläiset lähtevät syksyn tullen etelään.
Tunnistaminen
Suuri komea perhonen.Yläpuolelta siipien pohjaväri on musta. Etusiivissä on vahva oranssi poikkivyö ja takasiivissä oranssi ulkoreunus. Etusiipien kärjissä on valkeita täpliä. Siivet supussa istuvaa perhosta on vaikea huomata, sillä takasiivet ovat alta ruskeat.
Elintavat
Lentoaika
Amiraali ei pysty talvehtimaan Suomessa, koska sillä ei ole talvehtivaa lepovaihetta. Perhoset siis ovat aktiivisia ja tarvitsevat ravintoa myös talvella.
Amiraalit saapuvat maahamme etelästä yleisimmin kesäkuussa ja saavat täällä jälkeläisiä. Ilmavirtaukset vaikuttavat alkukesällä tulijoiden määrään. Jälkeläiset lähtevät etelään syyskesällä selvitäkseen talvesta. Usein ne lähtevät jo elokuussa, mutta jotkut yksilöt viivyttelevät pitkälle syksyyn asti.
Ravintokasvit
Toukat syövät nokkosta ja ohdakkeita. Aikuiset perhoset ruokailevat monenlaisilla mesikasveilla, kuten ohdakkeilla ja apiloilla.
Elinympäristö
Yleisimmin amiraaleja näkee avoimilla alueilla, kuten pelloilla, pihoissa ja puutarhoissa. Koska ne liikkuvat paljon, niitä voi tavata satunnaisesti lähes missä tahansa.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Vaeltava laji
Amiraalia havaitaan vuosittain hyvin vaihtelevia määriä. Jos alkukesälle sattuu sopivia eteläisiä ilmavirtauksia, perhosia saapuu meille runsaasti. Suuri joukko saa paljon jälkeläisiä.Jos sopivia ilmavirtauksia ei satu, perhosia saapuu vähän ja lähtevien jälkeläisten määrä jää pieneksi.
Tiesitkö tämän?
Amiraalit ovat vähän kuin muuttolinnut. Ne saapuvat maahamme alkukesällä sopivien eteläisten ilmavirtausten mukana. Elo-syyskuussa Suomessa varttuneet amiraalit suuntaavat muuttolintujen tavoin etelään, kun sopiva ilmavirtaus osuus kohdalle.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Ei säädöksiä.
Vuorovaikutussuhteet
Pelto-ohdake
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Valkoapila
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Huopaohdake
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Puna-apila
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
