Amiraali

(sv: amiral)

Vanessa atalanta

Kuin muuttolinnut, amiraalit saapuvat meille kesän alussa. Jälkeläiset lähtevät syksyn tullen etelään.

Tunnistaminen

Suuri komea perhonen.Yläpuolelta siipien pohjaväri on musta. Etusiivissä on vahva oranssi poikkivyö ja takasiivissä oranssi ulkoreunus. Etusiipien kärjissä on valkeita täpliä. Siivet supussa istuvaa perhosta on vaikea huomata, sillä takasiivet ovat alta ruskeat.

Elintavat

Lentoaika

Amiraali ei pysty talvehtimaan Suomessa, koska sillä ei ole talvehtivaa lepovaihetta. Perhoset siis ovat aktiivisia ja tarvitsevat ravintoa myös talvella.

Amiraalit saapuvat maahamme etelästä yleisimmin kesäkuussa ja saavat täällä jälkeläisiä. Ilmavirtaukset vaikuttavat alkukesällä tulijoiden määrään. Jälkeläiset lähtevät etelään syyskesällä selvitäkseen talvesta. Usein ne lähtevät jo elokuussa, mutta jotkut yksilöt viivyttelevät pitkälle syksyyn asti.

Ravintokasvit

Toukat syövät nokkosta ja ohdakkeita. Aikuiset perhoset ruokailevat monenlaisilla mesikasveilla, kuten ohdakkeilla ja apiloilla.

Elinympäristö

Yleisimmin amiraaleja näkee avoimilla alueilla, kuten pelloilla, pihoissa ja puutarhoissa. Koska ne liikkuvat paljon, niitä voi tavata satunnaisesti lähes missä tahansa.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Vaeltava laji

Amiraalia havaitaan vuosittain hyvin vaihtelevia määriä. Jos alkukesälle sattuu sopivia eteläisiä ilmavirtauksia, perhosia saapuu meille runsaasti. Suuri joukko saa paljon jälkeläisiä.Jos sopivia ilmavirtauksia ei satu, perhosia saapuu vähän ja lähtevien jälkeläisten määrä jää pieneksi.

Tiesitkö tämän?

Amiraalit ovat vähän kuin muuttolinnut. Ne saapuvat maahamme alkukesällä sopivien eteläisten ilmavirtausten mukana. Elo-syyskuussa Suomessa varttuneet amiraalit suuntaavat muuttolintujen tavoin etelään, kun sopiva ilmavirtaus osuus kohdalle.

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Vuorovaikutussuhteet

Pelto-ohdake

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Ohdakkeet ovat amiraalin toukkien ravintokasveja.

Pelto-ohdake

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.

Valkoapila

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.

Huopaohdake

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Ohdakkeet ovat amiraalin toukkien ravintokasveja.

Huopaohdake

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.

Puna-apila

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.

Isonokkonen

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Nokkonen on amiraalin toukkien ravintokasvi.