Amiraali

(sv: amiral)

Vanessa atalanta

Kuin muuttolinnut, amiraalit saapuvat meille kesän alussa. Jälkeläiset lähtevät syksyn tullen etelään.

Miltä näyttää?

Amiraali on suuri ja komea perhonen. Sen siivet ovat yläpuolelta mustat. Etusiivissä kulkee leveä oranssi poikkivyö ja kärjissä on valkeita täpliä. Takasiipien reunassa on oranssia väriä. Kun perhonen istuu siivet kiinni, sitä on vaikeampi huomata, koska siipien alapinnat ovat ruskeat.

Missä elää?

Amiraalia näkee eniten avoimilla alueilla, kuten pelloilla, pihoissa ja puutarhoissa. Koska laji liikkuu paljon, sitä voi tavata melkein missä tahansa.

Milloin lentää?

Ensimmäiset amiraalit saapuvat Suomeen etelästä yleensä kesäkuussa. Ne saavat Suomessa jälkeläisiä, jotka lähtevät etelään syyskesällä. Useimmat lähtevät jo elokuussa, mutta joitakin perhosia voi nähdä vielä myöhään syksyllä.

Mitä toukka syö?

Toukat syövät nokkosta ja ohdakkeita. Aikuiset perhoset juovat mettä monista kukista, kuten ohdakkeista ja apiloista.

Miten talvehtii?

Amiraali ei pysty talvehtimaan Suomessa. Se ei mene talvilepoon, vaan tarvitsee ravintoa ympäri vuoden, joten sen on lennettävä talveksi etelään.

 

Syvemmälle lajin maailmaan

Vaeltava perhonen

Amiraali on vaeltajalaji, jonka määrät vaihtelevat paljon vuodesta toiseen. Jos alkukesällä esiintyy sopivia eteläisiä ilmavirtauksia, perhosia saapuu runsaasti. Jos ilmavirrat eivät osu kohdalleen, amiraaleja nähdään vain vähän.

Perhonen kuin muuttolintu

Amiraalit käyttäytyvät vähän kuin muuttolinnut. Ne saapuvat Pohjois Eurooppaan kesäksi ja palaavat syksyllä etelään. Matkalle ne lähtevät silloin, kun tuuliolosuhteet ovat sopivat.

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Vuorovaikutussuhteet

Isonokkonen

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Nokkonen on amiraalin toukkien ravintokasvi.

Pelto-ohdake

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Ohdakkeet ovat amiraalin toukkien ravintokasveja.

Huopaohdake

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Ohdakkeet ovat amiraalin toukkien ravintokasveja.

Valkoapila

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.

Puna-apila

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.

Pelto-ohdake

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.

Huopaohdake

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.