Aitovirna

(sv: häckvicker)

Vicia sepium

Levinneisyys Suomessa

Alkuperäinen, vakinainen. Yleinen lähes koko maassa, Pohjois-Lapissa harvinainen.

Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho.

Koko

30–60.

Varsi

Varsi pysty–koheneva, toisten kasvien varassa kiipeilevä, lähes kalju.

Lehti

Lehdet kierteisesti. Korvakkeet pienet, hampaattomat, alapinnalla tumma mesiäinen. Lehdet 4–8-parisia, päättyvät kärheen. Lehdykät puikeat, tyvestä leveimmillään.

Kukka

Kukat kaksineuvoiset. Terttu hyvin lyhytperäinen, 2–5-kukkainen. Kukat 12–15 mm. Verhiö 5-lehtinen, yhdislehtinen. Teriö vastakohtainen, perhomainen: ylinnä purje, sivuilla siivet ja alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho. Teriö sinipunainen, purje vaalea. Heteitä 10, palhot yhdistyvisiä, ympäröivät emiötä torvena. Emiö yksilokeroinen, yksiluottinen.

Hedelmä ja siemen

Palko 20–30 mm pitkä, musta, sisältää 3–10 siementä

Kukinta-aika

Kukkii keskikesällä (VI–VIII).

Pölytys

Hyönteispölytteinen.

Elinympäristö

Niityillä, pientareilla, rannoilla, tuoreissa metsissä, lehdoissa.

Lisätiedot

Myrkyllinen. Suomessa kaksi alalajia etelänaitovirna (Vivia sepium subsp. sepium) ja niittyaitovirna (Vivia sepium subsp. montana).

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2010 NE - arvioimatta jätetyt

Säädökset

Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo

Vuorovaikutussuhteet

Hopeasinisiipi

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Aitovirna on hopeasinisiiven toukkien ravintokasvi.

Peltokimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Aitovirna on peltokimalaisen mesikasvi. Peltokimalainen pölyttää kasvin.

Juhannuskimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Aitovirna on juhannuskimalaisen mesikasvi. Juhannuskimalainen pölyttää kasvin.