-
ahomansikka – Fragaria vesca
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahomansikka – Fragaria vesca
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahomansikka – Fragaria vesca
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahomansikka – Fragaria vesca
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahomansikka – Fragaria vesca
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahomansikka – Fragaria vesca
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahomansikka – Fragaria vesca
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahomansikka – Fragaria vesca
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahomansikka – Fragaria vesca
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahomansikka – Fragaria vesca
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahomansikka – Fragaria vesca
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahomansikka – Fragaria vesca
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Ahomansikka
(sv: smultron)
Fragaria vesca
Yleiskuvaus
Levinneisyys Suomessa
Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Etelä-Lapissa harvinainen, puuttuu Pohjois-Lapista.
Kasvumuoto
Monivuotinen, rönsyllinen ruoho.
Koko
5–20 cm korkea, rönsyt jopa 2 m pitkiä.
Varsi
Kukkaverson varsi pysty, suunnilleen lehtien mittainen. Rönsyt lukuisia, hentoja. Varren ja lehtiruotien karvat yläviistoja, kukkaperät myötäkarvaisia.
Lehti
Lehdet ruusukkeena, lehtilapa 3-sorminen. Lehdykät 1–3 cm, soikeita, kiilatyvisiä, harvakarvaisia, sahalaitaisia, lehdykän kärkihammas lähes muiden hampaiden kokoinen.
Kukka
Kukat kaksineuvoisia, ulkoverhiöllisiä (ulkoverhiö muodostuu verholehtien yhteenkasvaneista korvakkeista). Verholehtiä ja terälehtiä yleensä viisi, teriö valkoinen, terälehdet 4–6 mm.
Hedelmä ja siemen
Pohjushedelmä (”marja”) 0,5–1 cm, helposti irtoava, pinnalla pähkylöitä.
Kukinta-aika
Kukkii keski- ja loppukesällä (VI–VIII).
Pölytys
Hyönteispölytteinen.
Elinympäristö
Ahoilla, pientareilla, metsänreunoissa, kalliokedoilla, hakkuuaukeilla, lehto- ja harjumetsissä.
Lisätiedot
Maukas marja. Kuivat lehdot, harjumetsät.
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo
Viljelykasvien luonnonvarainen sukulainen (CWR Prioriteettilaji)
Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaislajit (CWR, crop wild relatives) ovat luonnonvaraisia kasveja, jotka ovat sukua viljelykasveille. Suomen CWR lajit on priorisoitu käyttöpotentiaalin ja sosioekonomisen arvon mukaan. Priorisoitu lajilista sisältää 55 lajia ja 22 alalajia. Lista on laadittu Maa-ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luken, Luomuksen ja Metsähallituksen hankkeessa 2018-2020.
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4b Pohjoisboreaalinen, Perä-Pohjola
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4c Pohjoisboreaalinen, Metsä-Lappi
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
Vuorovaikutussuhteet
Kontukimalainen
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Ahomansikka on kontukimalaisen mesikasvi. Kontukimalainen pölyttää kasvin.