-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ahokissankäpälä – Antennaria dioica
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Ahokissankäpälä
(sv: kattfot)
Antennaria dioica
Yleiskuvaus
Levinneisyys Suomessa
Koko maassa yleinen.
Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho.
Koko
5–30 cm korkea.
Varsi
Varsi on haaraton ja tiheäkarvainen.
Lehti
Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on ehyt ja ehytlaitainen. Ruusukelehtien lapa on vastapuikea, pyöreäkärkinen, usein odallinen, alta tiheään valkokarvainen, päältä jokseenkin kalju ja vihreä, pohjoisessa usein tiheäkarvainen. Varsilehtien lapa on kapeansuikea ja huopakarvainen, ylemmissä on lyhyt, vihreähkö otakärki.
Kukka
Kaksikotinen. Mykeröstö on huiskilomainen, tavallisesti 2–8 -mykeröinen. Mykeröt ovat 5–8 mm leveitä ja tavallisesti lyhytperäisiä, perät karvaisia. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen, hedekukissa torvimainen, emikukissa rihmamaisen torvimainen. Kehtosuomut ovat limittäin, kalvokärki on soikea tai pyöreä, pyöreäkärkinen, hedemykeröiden kehto on valkoinen, emimykeröiden vaaleanpunainen. Sekä hede- että emikasvit ovat yleisiä.
Hedelmä ja siemen
Pähkylän pappus on hapsihaiveninen.
Kukinta-aika
Kukkii keskikesällä (VI–VII).
Elinympäristö
Kangasmetsissä, kedoilla, ahoilla, kallioilla, pientareilla, tunturikankailla ja muilla kuivilla paikoilla.
Lisätiedot
Harvinaistunut etelässä. Harjumetsät.
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 NT - silmälläpidettävät
2010 NT - silmälläpidettävät
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo
Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo
Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja.Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1b Hemiboreaalinen, Lounainen rannikkomaa
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).