-
metsähaapa – Populus tremula
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
metsähaapa – Populus tremula
Johanna Kolehmainen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
-
metsähaapa – Populus tremula
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
metsähaapa – Populus tremula
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
metsähaapa – Populus tremula
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
metsähaapa – Populus tremula
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
metsähaapa – Populus tremula
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
metsähaapa – Populus tremula
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
metsähaapa – Populus tremula
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
metsähaapa – Populus tremula
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
metsähaapa – Populus tremula
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
metsähaapa – Populus tremula
Hanna Mononen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
metsähaapa – Populus tremula
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
metsähaapa – Populus tremula
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Metsähaapa
(sv: asp, en: Common aspen)
Populus tremula
Yleiskuvaus
Levinneisyys Suomessa
Yleinen koko Suomessa.
Kasvumuoto
Kapeahkolatvuksinen, runsaasti juurivesoja muodostava kausivihanta puu.
Koko
15–30 m korkea.
Varsi
Haarat ovat siirottavia, kaarna harmaa ja kuori vihertävä. Silmut ovat suippoja, kaljuja ja hieman tahmeita, silmusuomuja on monta.
Lehti
Lehdet ovat kierteisesti. Lehtiruoti on noin lavan pituinen. Lehtilapa (3–4 cm) on ehyt, pyöreähkö, mutkalaitainen tai epäsäännöllisesti tylppähampainen, alta vihreä. Vesalehtien lapa on jopa 10–15 cm kokoinen, herttatyvinen, suippokärkinen, sahalaitainen.
Kukka
Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä. Norkot ovat riippuvia, hedenorkot ovat 8–10 cm ja eminorkot 10–18 cm pitkiä. Norkkosuomut ja luotit ovat punaruskeita.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on kalju kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).
Kukinta-aika
Kukkii keväällä ja alkukesällä (IV–VI).
Pölytys
Tuulipölytteinen.
Elinympäristö
Metsissä, erityisesti lehdoissa ja metsänreunoissa, kalliokoissa, jyrkänteillä.
Lisätiedot
Suomessa on viljelymetsä- ja koristepuuna hybridihaapaa (P.tremula x tremuloides).
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo
