-
maakotka – Aquila chrysaetos
Halias
Aleksi Lehikoinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
-
maakotka – Aquila chrysaetos
danielguip, Aigle royal (Aquila chrysaetos). Creative Commons BY-NC-SA-2.0
danielguip, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 2.0
-
maakotka – Aquila chrysaetos
Martti Perämäki, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
-
maakotka – Aquila chrysaetos
Martti Perämäki, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
-
maakotka – Aquila chrysaetos
Sari Holopainen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
-
maakotka – Aquila chrysaetos
Petri Timonen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
-
maakotka – Aquila chrysaetos
Petri Timonen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
-
maakotka – Aquila chrysaetos
Petri Timonen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
-
maakotka – Aquila chrysaetos
Petri Timonen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
-
maakotka – Aquila chrysaetos
Petri Timonen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
Maakotka
(sv: kungsörn, en: Golden Eagle)
Aquila chrysaetos
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 VU - vaarantuneet
2015 VU - vaarantuneet
2010 VU - vaarantuneet
2000 VU - vaarantuneet
Säädökset
Uhanalaiset lajit (LSA 2023/1066, liite 6)
Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
Suuret petolinnut (LSL 2023/9, 73 §)
Suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesä on säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä, on rauhoitettu.
EU:n lintudirektiivin I-liite
Yhteisön tärkeinä pitämät, Suomessa esiintyvät lajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Toimilla varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella (mm. Natura 2000 -alueiden perustaminen).
CITES-sopimus, liite II
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säännelty. Sopimuksen II-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta vaatii vientiluvan vientimaasta.
EU-lainsäädäntö koskien CITES-sopimusta, liite A
A-liitteen eläinten ja kasvien (elävien ja kuolleiden yksilöiden, niiden osien ja niitä sisältävien tuotteiden) kuljetus (vienti ja tuonti) EU:n ulkorajojen ylitse vaatii aina CITES-luvat. Luonnonvaraisten yksilöiden kaupallinen vienti ja tuonti ei ole sallittua, mutta muihin tarkoituksiin on mahdollista saada lupa. Vankeudessa syntyneille ja kasvaneille eläimille sekä keinotekoisesti kasvatetuille kasveille on usein mahdollista saada luvat myös kaupalliseen vientiin ja tuontiin, samoin jos kyse on ns. vanhoista esineistä. EU:n ja sen jäsenmaiden (kuten Suomen) sisäisessä kaupassa käytetään A-liitteen lajeille EU-todistusta, jolla annetaan poikkeuslupa kaupalliselle toiminnalle. Myös A-liitteen eläimen elävän luonnosta peräisin olevan yksilön (tai yksilön, joka ei täytä määritelmää 'vankeudessa syntynyt ja kasvanut') siirtoon tarvitaan EU-todistus vaikka kyseessä olisikin ei-kaupallinen toiminta. EU:n (myös jäsenmaan) sisäisessä elävien A-liitteen eläinten siirrossa on aina pystyttävä osoittamaan laillinen hankinta ja laillinen toiminta, joko EU-todistuksella tai muilla asiakirjoilla.
VANHA Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2010–2011)
Lajisuojelun kansallista toimintaohjelmaa varten valmisteltiin Suomen ympäristökeskuksessa vuosina 2010–2011 raportti lajisuojelun priorisoinnista. Raportin valmisteluun osallistuivat luonnonsuojeluhallinnon toimijat ja siinä hyödynnettiin mm. tuoreimman uhanalaisuuden arvioinnin tuloksia (Punainen kirja 2010). Eliöryhmäkohtaiset työryhmät arvioivat työtä varten lajien turvaamistarpeita ja -keinoja.
Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo
Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja.Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.
VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471)
Tämä on vanhentunut luettelo joka on korvattu uudella vuonna 2021. Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
VANHA Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471)
Tämä on vanhentunut luettelo. Luettelo on korvattu uudella vuonna 2021. Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.