Metsäomenapuu

(sv: vildapel)

Malus sylvestris

Levinneisyys Suomessa

Suomessa luonnonvaraisia metsäomenapuita kasvaa vain Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomen saaristossa sekä erittäin harvinaisena Uudenmaan rannikolla.

Kasvumuoto

Pensas tai pienehkö, orainen puu. Latvus leveä, matala. Lehvästössä on runsaasti pikkulehtiä.

Koko

3–8 m korkea.

Varsi

Oraoksainen, rungoltaan mutkainen, jopa kiertynyt. Vuosiversot ovat ohuet, kiiltävän punaruskeat, miltei kaljut.

Lehti

Lehtiruoti on 1,5–3 cm pitkä, noin puolet lavan pituudesta. Lehtilapa 3–8 cm, ehyt, puikea, sahalaitainen, kalju, tai nuorena alta suonia pitkin niukkakarvainen. Lehdissä on selvä kärkinipukka. Silmut ovat lähes kaljuja.

Kukka

Kukinto on 2–6 kukkainen sarja. Kukkaperä ja verholehdet ovat kaljut. Terälehdet ovat 12–15 mm, eivät toisiaan peittäviä, valkoisia – vaaleanpunaisia. Heteitä 15–20, emejä 3–5. Sikiäin on kehänalainen.

Hedelmä ja siemen

Omena on 1–2 cm, pallomainen, pitkäperäinen, vihreä, kitkerä.

Kukinta-aika

Toukokuu–Kesäkuu.

Pölytys

Ristipölytteinen.

Elinympäristö

Kivikkoisissa rinnelehdoissa, rantalehdoissa ja –pensaikoissa, lehtoniityillä.

Kasvualusta

Kalkinsuosija.

Lisätiedot

Rauhoitettu. Vaarantunut (VU). Aidon metsäomenapuun erottaminen etenkin villiytyneestä tarhaomenapuusta (M. domestica) ei aina ole helppoa.

Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa 18.9.2008, 28.4.2009, 10.6.2009 ja 3.9.2009 kuvattu kasvi (2005-0628). Tuoreet lehdot, kuivat lehdot, uhanalaiset.

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 VU - vaarantuneet

2010 VU - vaarantuneet

2000 VU - vaarantuneet

Säädökset

Uhanalaiset lajit (LSA 2023/1066, liite 6)

Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.

Koko maassa rauhoitetut kasvilajit (LSA 2023/1066, liite 3)

Luonnonsuojelulain (2023/9) 69 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säädellä koko maassa rauhoitetuksi kasvilajit, joidensäilyminen käy uhatuksi tai rauhoittaminen muusta syystä osoittautuu tarpeelliseksi.

VANHA Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeessa 2007–2010 laadittu metsälajiluettelo

Tapio ja SYKE vastasivat vuosina 2007–2010 toteutetun Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeen toteutuksesta. Sen tuloksena laadittiin lajiluettelo.

Metsäisten suojelualueiden konnektiviteetti – SUMI-hankkeessa 2020 laadittu metsälajiluettelo

Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo

Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo

Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja.Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.

Viljelykasvien luonnonvarainen sukulainen (CWR Prioriteettilaji)

Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaislajit (CWR, crop wild relatives) ovat luonnonvaraisia kasveja, jotka ovat sukua viljelykasveille. Suomen CWR lajit on priorisoitu käyttöpotentiaalin ja sosioekonomisen arvon mukaan. Priorisoitu lajilista sisältää 55 lajia ja 22 alalajia. Lista on laadittu Maa-ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luken, Luomuksen ja Metsähallituksen hankkeessa 2018-2020.

Metsänkäyttöilmoitusten automaattimenettelyssä käytettävä lajiluettelo (MKI-OHKE 2023)

ELY-keskusten yhteisessä Metsänkäyttöilmoitus-OHKE-hankkeessa 2023 laadittu lajiluettelo. Luettelossa on listattu lajit, joiden luonnonsuojelulain mukaista suojelua valvotaan Suomen metsäkeskuksen ja ELY-keskusten välisellä automaattisella metsänkäyttöilmoitusmenettelyllä. Listalla ei ole lajeja, joille on olemassa lajikohtainen erillismenettely, kuten liito-orava. Lista perustuu Lajiturva-hankkeen tuottamaan lajilistaan (Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo), mutta siitä on poistettu silmälläpidettävät lajit sekä sellaisia lintu- ja riistaeläinlajeja, joiden luonnonsuojelulain mukaisen suojelun valvonta ei tällä hetkellä ole mahdollista automaattisella menettelyllä.

VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471)

Tämä on vanhentunut luettelo joka on korvattu uudella vuonna 2021. Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.

Vuorovaikutussuhteet

Peltokimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Omena on peltokimalaisen mesikasvi. Peltokimalainen pölyttää kasvin.

Mantukimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Omena on lyhytkielisen mantukimalaisen mesikasvi. Mantukimalainen pölyttää kasvin.

Kartanokimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Omena on juhannuskimalaisen mesikasvi. Juhannuskimalainen pölyttää kasvin.