Pakurikääpä

Pakurikääpä on yksivuotinen, alustanmyötäinen kääpä, joka aiheuttaa koivuihin mustia kasvannaisia, pakureita.

Hyvin yleinen koko maassa (LC).

ITIÖEMÄ on yksivuotinen, alustanmyötäinen, vain noin 1 cm paksu, jalaton ja kova. Parhaimmillaan itiöemä voi levittäytyä rungon pinnalle jopa yli metrin matkalle. PILLISTÖ on kasvaessaan kanelinruskea ja silkinkiiltoinen, mutta muuttuu lopulta kahvinruskeaksi ja kiillottomaksi, pillejä on 3–5 millimetrillä. REUNAPALLE on 2–4 cm korkea ja sitä esiintyy myös itiöemän keskellä kyhmyisinä saarekkeina, sisältä se on messinginkiiltoinen. Sieni tuottaa lisäksi pakurikasvaimia koivujen oksanarpiin ja muihin vauriokohtiin. Pakurit ovat monivuotisia, noin nyrkin kokoisia, pahkamaisia, hiilenmustia ja lohkeilevia. Pakurin pinnalla syntyy suvuttomia kuromaitiöitä. Huomaa, että pakuri koostuu sienirihmastosta kun taas pahka on puun oma kasvuhäiriö ja muodostuu puusolukosta.

Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.

Lahottajasieni (valkolahottaja), joka kasvaa koivuilla, harvoin muilla lehtipuilla.

Pakurikääpä on koivun patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sieni lahottaa ensin vuosikymmeniä elävän puun sydänpuuta kunnes lopulta puu on kauttaaltaan laho. Puun kuoltua sieni tuottaa tuohen alle itiöemän ja itiöt vapautuvat kun itiöemän reunapalteet halkaisevat tuohen. Itiöemä kehittyy yleensä vain kerran kuhunkin puuhun, joten pakurikäävän itiöemiä näkee harvoin. Itiöemä myös vanhenee nopeasti ja murenee pois. Venäjällä pakureista tehdään teetä lääkinnälliseen tarkoitukseen.