Metsämyyrä
(sv: skogssork, en: Bank Vole)
Myodes glareolus
Tunnistaminen
Metsämyyrä on pieni, selkäpuolelta punaruskea ja alapuolelta vaalea jyrsijä. Toisin, kuin hiirillä, metsämyyrällä on pienet silmät ja korvat. Myös häntä on lyhyempi ja karvainen.
Elintavat
Metsämyyrä syö kasveja ja niiden osia. Sille maistuu esimerkiksi marjat, siemenet, lehdet, sienet ja talvisin havupuiden taimien silmut. Naaras synnyttää ensimmäiset poikaset keväällä ja voi saada lisääntymiskaudella jopa 4 poikuetta.
Havaintoaika
Havaittavissa ympäri vuoden, mutta myyräkannat vaihtelevat vuoden ja alueen mukaan.
Elinympäristö
Metsämyyrä elää ensisijaisesti havumetsissä ympäri Suomen, pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.
Lisätiedot
Tiesitkö tämän?
Myyrät ovat tärkeää ravintoa monille pedoille, kuten esimerkiksi pöllöille ja kärpille. Petoeläinten kannanvaihtelut seuraavat myyräkantoja: hyvänä myyrävuonna myös pedot selviytyvät paremmin. Metsämyyrä on ainoa laji, joka levittää myyräkuumetta. Se leviää ilmaan liuenneen virtsan välityksellä.
Viitteet
Juha Valste. 2007. Nisäkkäät Suomen luonnossa. Otava.
Suomen Luonnonvarakeskus. Metsämyyrä. (Viitattu 31.10.2024).
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Rauhoittamaton eläin (Metsästyslaki 1993/615)
Metsästyslaissa luetellut rauhoittamattomat eläimet.
