Metsämyyrä

(sv: skogssork, en: Bank Vole)

Myodes glareolus

Tunnistaminen

Metsämyyrä on pieni, selkäpuolelta punaruskea ja alapuolelta vaalea jyrsijä. Toisin, kuin hiirillä, metsämyyrällä on pienet silmät ja korvat. Myös häntä on lyhyempi ja karvainen.  

Elintavat

Metsämyyrä syö kasveja ja niiden osia. Sille maistuu esimerkiksi marjat, siemenet, lehdet, sienet ja talvisin havupuiden taimien silmut. Naaras synnyttää ensimmäiset poikaset keväällä ja voi saada lisääntymiskaudella jopa 4 poikuetta. 

Havaintoaika 

Havaittavissa ympäri vuoden, mutta myyräkannat vaihtelevat vuoden ja alueen mukaan. 

Elinympäristö

Metsämyyrä elää ensisijaisesti havumetsissä ympäri Suomen, pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? 

Myyrät ovat tärkeää ravintoa monille pedoille, kuten esimerkiksi pöllöille ja kärpille. Petoeläinten kannanvaihtelut seuraavat myyräkantoja: hyvänä myyrävuonna myös pedot selviytyvät paremmin. Metsämyyrä on ainoa laji, joka levittää myyräkuumetta. Se leviää ilmaan liuenneen virtsan välityksellä. 

Viitteet

Juha Valste. 2007. Nisäkkäät Suomen luonnossa. Otava. 

Suomen Luonnonvarakeskus. Metsämyyrä. (Viitattu 31.10.2024). 

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Rauhoittamaton eläin (Metsästyslaki 1993/615)

Metsästyslaissa luetellut rauhoittamattomat eläimet.