Metsähiiri
(sv: större skogsmus, en: Yellow-necked Field Mouse)
Apodemus flavicollis
Tunnistaminen
Muihin Suomen hiirilajeihin verrattuna metsähiiri on kookas. Sen turkki on päältä ruskea ja alta valkea. Ruskea kiertää rinnan yli niin, että kurkku jää valkoiseksi. Metsähiiren häntä on pitkä, noin ruumiinpituinen ja sillä suuret silmät, korvat ja takajalat.
Metsähiiren voi sekoittaa sisätiloissa viihtyvään kotihiireen. Metsähiiri on yleensä isompi, ja sillä on pidempi häntä sekä isommat takajalat ja silmät. Kotihiiri on yleisväritykseltään harmaampi, eikä sillä ole selkeää rintavyötä.
Elintavat
Metsähiiri on kaikkiruokainen ja se syö esimerkiksi siemeniä, viljaa, hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Naaraat synnyttävät useita poikueita läpi kesän ja syksyn.
Havaintoaika
Metsähiiri on hämäräaktiivinen, mutta esiintyy luonnossa ympäri vuoden.
Elinympäristö
Metsähiiri voi esiintyä metsissä, pellonreunoilla, niityillä sekä pihoissa ja puutarhoissa, ja se käy usein esimerkiksi lintujen ruokintapaikoilla. Metsähiiri voi myös tulla sisätiloihin. Suomessa sitä esiintyy Etelä-Suomesta noin Vaasan korkeudelle asti.
Lisätiedot
Tiesitkö tämän?
Hiiret ovat moniavioisia ja lisääntyvät nopeasti useita kertoja vuodessa.
Viitteet
Juha Valste. 2007. Nisäkkäät Suomen luonnossa. Otava.
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Rauhoittamaton eläin (Metsästyslaki 1993/615)
Metsästyslaissa luetellut rauhoittamattomat eläimet.
