Hirvi
(sv: älg, en: Elk)
Alces alces
Tunnistaminen
Hirvi on suomen suurin nisäkäs ja urokset voivat painaa jopa 800 kiloa. Naaraat ovat yleensä pienempiä. Hirven turkki on päältä mustanruskea ja vatsapuolelta vaaleampi. Sillä on iso ja leveä turpa, pitkät jalat ja lyhyt häntä. Vain uroshirvillä on sarvet.
Elintavat
Hirvet ovat kasvinsyöjiä. Niille maistuu esimerkiksi puiden ja pensaiden lehdet ja oksat. Hirvet ovat hyviä uimareita ja liikkuvat useimmiten hämärällä. Kiima-aika on syksyllä ja naaras synnyttää yleensä yksi tai kaksi vasaa keväällä.
Havaintoaika
Hirvet ovat aktiivisia ympäri vuoden. Vuoden aikana hirvet liikkuvat talvi- ja kesäalueiden välillä.
Elinympäristö
Hirvi viihtyy metsissä, soilla ja rannoilla ympäri Suomen.
Lisätiedot
Tiesitkö tämän?
Uroshirvet kasvattavat uudet sarvet joka vuosi. Vanhat sarvet putoavat vuodenvaihteen aikoihin. Esimerkiksi myyrät ja muut jyrsijät voivat syödä maahan pudonneita sarvia ja saada niistä ravinteita.
Viitteet
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Riistanisäkäs (Metsästyslaki 1993/615; 2019/683)
Metsästyslaissa luetellut riistanisäkkäät (5§).
