-
puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
puolukka – Vaccinium vitis-idaea
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Puolukka
(sv: lingon)
Vaccinium vitis-idaea
Yleiskuvaus
Levinneisyys Suomessa
Yleinen koko Suomessa.
Kasvumuoto
Varpu.
Koko
5–30(–50) cm.
Varsi
Varsi on liereä, karvainen, pysty tai koheneva.
Lehti
Lehdet ovat talvehtivia, sijaitsevat kierteisesti. Lehtilapa (8–20 mm) on ehyt, vastapuikea tai pitkänomainen, tylppä tai suipohko, päältä vihreä, alta vaaleanvihreä, tummapilkkuinen, laita on taakäänteinen.
Kukka
Kukinto on lyhyt, tiheä latvaterttu, kukat ovat kaksineuvoisia. Teriö on ruukkumainen, neliliuskainen, valkoinen tai punertava. Vartalo on pitkä, kukasta esiin työntyvä.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on pallomainen, punainen, mehevä, hapahko marja (5–8 mm).
Kukinta-aika
Kukkii keskikesällä (VI–VII).
Elinympäristö
Kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä, kallioilla, korvissa, rämeillä, tienvarsilla, tunturikankailla.
Lisätiedot
Harjumetsät.
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo
Viljelykasvien luonnonvarainen sukulainen (CWR Prioriteettilaji)
Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaislajit (CWR, crop wild relatives) ovat luonnonvaraisia kasveja, jotka ovat sukua viljelykasveille. Suomen CWR lajit on priorisoitu käyttöpotentiaalin ja sosioekonomisen arvon mukaan. Priorisoitu lajilista sisältää 55 lajia ja 22 alalajia. Lista on laadittu Maa-ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luken, Luomuksen ja Metsähallituksen hankkeessa 2018-2020.
Vuorovaikutussuhteet
Peltokimalainen
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Puolukka on peltokimalaisen mesikasvi. Peltokimalainen pölyttää kasvin.
Pensaskimalainen
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Puolukka on lyhytkielisen pensaskimalaisen mesikasvi. Pensaskimalainen pölyttää kasvin.