-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Malinen, Pekka, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Pentti Ketola, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
EH: Riihimäki
Laura Rostedt, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Pvm 170720, FI, Ab;Kemiönsaari, Taalintehdas, ’talo’, 666513;325010
J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Heikki Hyttinen, Creative Commons Vapaa 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Kimmo Österman, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Tomi Salin, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Pvm 050623, ES, La Rioja, Sto Dom de la Calzada – Burgos, Belorado
J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Pvm 090727, FI, N;Helsinki, Haltiala
J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Pvm 090807, FI, Oba;Oulu
J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Pvm 050820, FI, Ta;Janakkala, Leppäkoski
J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Pvm 090727, FI, N;Helsinki, Haltiala
J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Pvm 090807, FI, Oba;Oulu
J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Pvm 050820, FI, Ta;Janakkala, Leppäkoski
J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Pvm 090807, FI, Oba;Oulu
J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Pvm 070601, FI, Ta;Janakkala, Tervakoski
J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
-
ohdakeperhonen – Vanessa cardui
Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
Ohdakeperhonen
(sv: tistelfjäril)
Vanessa cardui
Syyskesällä ohdakeperhoset suuntaavat muuttolintujen tavoin etelään selvitäkseen talvesta.
Tunnistaminen
Suuri ja omaperäisen näköinen perhonen. Yläpuolelta siipien pohjaväri on oranssin ruskea, joskus punertava. Sekäetu- että takasiivillä on mustia täpliä. Etusiipien kärjet ovat yltä laajalti mustat ja niillä on valkeita pilkkuja. Alta etusiivet muistuttavat väritykseltään yläpintoja, takasiivet taas ovat ruskean kirjavat, verkkomaisesti kuvioidut ja niitä reunustaa 4-5 silmätäplää.
Elintavat
Lentoaika
Laji ei pysty talvehtimaanSuomessa, koska sillä ei ole talvehtivaa lepovaihetta. Perhoset ovat siis aktiivisia ja tarvitsevat ravintoa myös talvella. Maahamme alkukesästä vaeltaneet yksilöt pystyvät kuitenkin tuottamaan täällä jälkeläisiä, jotka syyskesällä suuntaavat muuttolintujen tavoin etelään selvitäkseen talvesta.
Etelästä alkukesällä saapuvien vaeltajien määrät vaihtelevat vuosittain suuresti, riippuen siitä sattuuko sopivaan aikaan olemaan vahvoja eteläisiä ilmavirtauksia. Vaeltajia tulee yleisimmin kesäkuussa. Niiden jälkeläiset ovat runsaimmillaan liikkeellä elokuussa, mutta viivytteleviä yksilöitä voi tavata pitkälle syksyyn asti.
Ravintokasvit
Toukat syövät yleisimmin ohdakkeita ja nokkosta, mutta vähemmässä määrin myös lukuisia muita kasvilajeja. Ohdakeperhonen on siten ravintonsa suhteen melko joustava. Aikuiset perhoset ruokailevat monenlaisilla mesikasveilla, kuten ohdakkeilla ja apiloilla.
Elinympäristö
Luonteeltaan erittäin liikkuvia ohdakeperhosia voi tavata satunnaisesti missä tahansa elinympäristöissä. Yleisimmin niitä näkee avoimilla alueilla, kuten pelloilla, joutomailla sekä pihoissa ja puutarhoissa.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Vaeltajalaji
Ohdakeperhosta tavataan maassamme yleensä vähintään kohtalaisia määriä, joinakin vuosina runsaastikin. Sen määrät vaihtelevat kuitenkin vielä suuremmin kuin lähisukuisen amiraalin. Laji pystyy ainakin tällä hetkellä talvehtimaan vain Pohjois-Afrikassa, mistä käsin se leviää joka kevät kaikkialle Eurooppaan. Lajin vuosittaiset havainto määrät vaihtelevat silti suuresti. Jos alkukesälle ei satu sopivia etelä virtauksia, perhosia saapuumeille vähän ja siten myös kotimainen sukupolvi jää pieneksi.
Tiesitkö tämän?
Ohdakeperhosen hämmästyttävä elinkierto saatiinselvitettyä vasta muutamia vuosia sitten. Lajia voi pitää vaeltajien arkkityyppinä, sillä ohdakeperhosella ei ole pysyviä populaatioita oikeastaan missään. Lajin elinkierto perustuu siihen, että peräkkäiset sukupolvet ovat jatkuvassa liikkeessä, vuoden vaiheesta riippuen joko pohjoiseen tai eteläänpäin. Ohdakeperhonen on myös todellinen kosmopoliitti, sillä sitä tavataan lähes kaikilla mantereilla.
Ohdakeperhosella ei ole talvehtivaa lepovaihetta, vaan se on aktiivinen ympäri vuoden. Vuoden mittaan sillä on yleensä kuusi sukupolvea, joista ensimmäinen, talvehtiva sukupolvi elää Pohjois-Afrikassa.Kevättalvella sen jälkeläiset lähtevät vaellukselle kohti Eurooppaa. Kevään edetessä kukin sukupolvi vaeltaa vuorollaan pohjoiseen jopa pari tuhatta kilometriä, lisääntyy ja jälkeläiset jatkavat taas matkaa. Kesäkuussa Suomeen saapuvilla perhosilla vaellussuunta puolestaan kääntyy, sillä niiden jälkeläiset kuoriutuvat kesän ollessa jo lopuillaan. Tuolloin ne suuntaavat etelään, ja niitä seuraavat kaksi sukupolvea jatkavat eteenpäin, saapuen lopulta talveksi taas Pohjois-Afrikkaan.
Kevätkesään osuvat sääolot tuovat lajin vuodenkiertoon vaihtelua. Jos sopivia voimakkaita ilmavirtauksia ei tuolloin synny, vaellukset eivät välttämättä yllä tänne Suomeen asti.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Ei säädöksiä.