Aitovirna
(sv: häckvicker)
Vicia sepium
Levinneisyys Suomessa
Alkuperäinen, vakinainen. Yleinen lähes koko maassa, Pohjois-Lapissa harvinainen.
Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho.
Koko
30–60.
Varsi
Varsi pysty–koheneva, toisten kasvien varassa kiipeilevä, lähes kalju.
Lehti
Lehdet kierteisesti. Korvakkeet pienet, hampaattomat, alapinnalla tumma mesiäinen. Lehdet 4–8-parisia, päättyvät kärheen. Lehdykät puikeat, tyvestä leveimmillään.
Kukka
Kukat kaksineuvoiset. Terttu hyvin lyhytperäinen, 2–5-kukkainen. Kukat 12–15 mm. Verhiö 5-lehtinen, yhdislehtinen. Teriö vastakohtainen, perhomainen: ylinnä purje, sivuilla siivet ja alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho. Teriö sinipunainen, purje vaalea. Heteitä 10, palhot yhdistyvisiä, ympäröivät emiötä torvena. Emiö yksilokeroinen, yksiluottinen.
Hedelmä ja siemen
Palko 20–30 mm pitkä, musta, sisältää 3–10 siementä
Kukinta-aika
Kukkii keskikesällä (VI–VIII).
Pölytys
Hyönteispölytteinen.
Elinympäristö
Niityillä, pientareilla, rannoilla, tuoreissa metsissä, lehdoissa.
Lisätiedot
Myrkyllinen. Suomessa kaksi alalajia etelänaitovirna (Vivia sepium subsp. sepium) ja niittyaitovirna (Vivia sepium subsp. montana).
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 NE - arvioimatta jätetyt
Säädökset
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo
Vuorovaikutussuhteet
Peltokimalainen
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Aitovirna on peltokimalaisen mesikasvi. Peltokimalainen pölyttää kasvin.
Juhannuskimalainen
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Aitovirna on juhannuskimalaisen mesikasvi. Juhannuskimalainen pölyttää kasvin.
