Hiirenvirna

(sv: kråkvicker)

Vicia cracca

Levinneisyys Suomessa

Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia, missä harvinainen.

Kasvumuoto

Monivuotinen, rentovartinen, toisten kasvien varassa kiipeilevä ruoho.

Koko

Varsi 20–100 cm.

Lehti

Lehdet ovat kierteisesti, korvakkeet pienet. Lehdet ovat 6–12-parisia, päättyvät kärheen. Lehdykät ovat kapeanpuikeita tai tasasoukkia, niiden keskisuoni on epäselvä.

Kukka

Kukat (8–12 mm) ovat kaksineuvoisia. Terttu on pitkäperäinen, tiheä, 10–30-kukkainen, tukilehtensä pituinen. Verhiö on viisilehtinen, yhdislehtinen. Verhiön alin liuska on teriöntorven mittainen. Teriö on vastakohtainen, perhomainen: ylinnä purje, sivuilla siivet ja alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho. Teriö on sininen, purjeen lapa on n. kyntensä pituinen. Heteitä on 10, palhot ovat yhdistyvisiä, ympäröivät emiötä torvena. Emiö on yksilokeroinen, yksiluottinen.

Elinympäristö

Niityillä, pientareilla, rannoilla, pihoilla, metsänreunoissa, ruohoisissa metsissä.

Lisätiedot

Myrkyllinen.

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo

Vuorovaikutussuhteet

Hopeasinisiipi

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Hiirenvirna on hopeasinisiiven toukkien ravintokasvi.

Peltokimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Hiirenvirna on peltokimalaisen mesikasvi. Peltokimalainen pölyttää kasvin.

Juhannuskimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Hiirenvirna on juhannuskimalaisen mesikasvi. Juhannuskimalainen pölyttää kasvin.

Kangasperhonen

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Hiirenvirna on kangasperhosen toukkien ravintokasvi.