Siipien alapinnoilla siipisuonet ovat tummat. Loppukesällä lentävän toisen sukupolven lanttuperhosilla tummaa siipisuonitusta on vähemmän.

lanttuperhonen – Pieris napi

Kuva. Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Lanttuperhosen etusiipien kärjissä on hieman mustaa.

lanttuperhonen – Pieris napi

Kuva. Malinen, Pekka, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0
lanttuperhonen – Pieris napi

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
lanttuperhonen – Pieris napi
M. Virtala, Creative Commons Vapaa 4.0
Lanttuperhonen viihtyy kaikenlaisilla avoimilla tai puoliavoimilla ja rehevillä ruohostomailla – pihoissa, taajamissa, peltoalueilla ja niiden pientareilla sekä metsänreunoilla.

lanttuperhonen – Pieris napi

Kuva. Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Toukat syövät monenlaisia ristikukkaisia kasvilajeja, kuten peltokanankaalia ja peltoretikkaa. Niille kelpaavat myös kaalin sukuiset viljelykasvit: kaalit, sinapit, rypsi, nauris, lanttu ja retiisi.

lanttuperhonen – Pieris napi

Kuva. Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Lanttuperhonen

(sv: rapsfjäril)

Pieris napi

Ihminen muokkaa sopivia elinalueita perhoselle, jonka toukat pistävät poskeensa kaikkea lantun taimista rikkakasveihin.

Tunnistaminen

Valkea, keskisuuri perhonen, jonka etusiipien kärjissä on hieman mustaa. Siipien alapinnoilla siipisuonet ovat tummat. Loppukesällä lentävän toisen sukupolven lanttuperhosilla tummaa siipisuonitusta on vähemmän.

Muistuttaa kaali-ja naurisperhosta. Näillä kahdella on kuitenkin siipien alapinnoilla tummaa siipisuonitusta vain niukasti tai ei lainkaan. Loppukesällä lajintunnistus vaikeampaa.

Elinympäristö

Lanttuperhonen esiintyy koko maassa yleisenä ja usein runsaanakin. Se viihtyy kaikenlaisilla avoimilla tai puoliavoimilla ja rehevillä ruohostomailla – pihoissa, taajamissa, peltoalueilla ja niiden pientareilla sekä metsänreunoilla. Se välttelee sulkeutuneita metsiä.

Elintavat

Lentoaika

Lajilla on kaksi sukupolvea, helteisinä kesinä jopa kolme. Ensimmäinen sukupolvi kuoriutuu toukokuun puolivälistä alkaen, toinen heinäkuun alusta alkaen. Toisen tai kolmannen sukupolven yksilöitä voi tavata myöhään syksyyn asti. Runsaimmillaan lanttuperhonen on heinäkuun jälkipuoliskolla.

Ravintokasvit

Toukat syövät monenlaisia ristikukkaisia kasvilajeja, kuten peltokanankaalia ja peltoretikkaa. Niille kelpaavat myös kaalin sukuiset viljelykasvit: kaalit, sinapit, rypsi, nauris, lanttu ja retiisi. Ristikukkaisten kasvien kukissa neljä terälehteä muodostaa ristin (x).

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Yleislaji

Lanttuperhosen toukat syövät monia yleisiä peltojen, pihojen ja joutomaiden rikkakasveja.Siksi lajilla onkin yllin kyllin sopivia lisääntymis alueita.Se on levinnyt koko maahan ja kaikenlaisiin avoimiin ja puoliavoimiin elinympäristöihin. Rakentaminen ja muu maanmuokkaus luovat suotuisia kasvupaikkoja sen ravintokasveille.

Maatalous

Lanttuperhonen on peltoalueilla usein yleisin ja runsain päiväperhonen. Sen toukat syövät monia yleisiä peltojen rikkaruohoja, minkä ansiosta lanttuperhonen pystyy lisääntymään pientareilla, kesannoilla ja myös viljellyillä pelloilla. Laji on hyötynyt maataloustoimista, eikä nykyinen tehomaatalouskaan haittaa sitä.

Tiesitkö tämän? 

Lanttuperhosen lähisukuiset kaali- ja naurisperhonen ovat eteläisiä lajeja, jotka todennäköisesti asettuvat pian myös meille. Nyt nämä satunnaiset vaeltajat eivät vielä talvehdi Suomessa. Kaali- ja naurisperhonen ovat pahimmillaan merkittäviä tuholaisia kaalin sukuisille viljelykasveille. Ilmastonmuutoksen seurauksena maahamme on odotettavissa monia muitakin maa- ja metsätalouden kannalta haitallisia hyönteislajeja.