hevoskimalainen – Bombus veteranus

Malinen, Pekka, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0
hevoskimalainen – Bombus veteranus

Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
hevoskimalainen – Bombus veteranus

Teppo Mutanen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
hevoskimalainen – Bombus veteranus

Teppo Mutanen, Creative Commons Vapaa 4.0
hevoskimalainen – Bombus veteranus

Koiras

Pentti Ketola, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Hevoskimalainen

(sv: sandhumla, en: Sand bumblebee)

Bombus veteranus

Tämä pitkäkielinen viihtyy kuivilla niityillä ja on kimalaiseksi aika erikoisen näköinen.

Tunnistaminen

Pohjaväriltään mustaa ruumista peittää kauttaaltaan kellanharmaa karvoitus, josta erottuu lähinnä keskiruumiin poikki kulkeva musta vyö.Takaruumis näyttää raidalliselta, sillä kellanharmaa karvoitus kulkee sen poikki useissa riveissä. Sekä kuningatar, työläinen että koiras samannäköiset. Lentoääni on muita kimalaisia korkeampaa pörinää.

Eroaa väritykseltään tyypillisistä kimalaisista. Muistuttaa enemmän joitakin erakkomehiläisiä. Sekoitettavissa myös harvinaisempaan kirjokimalaiseen, jonka karvoitus on selvemmin keltaista.

Elintavat

Lentoaika

Myöhäinen laji. Kuningattaret lähtevät liikkeelle vasta toukokuun lopulla. Työläiset ovat runsaimmillaan heinäkuun jälkipuoliskolla, viimeisiä yksilöitä voi nähdä vielä syyskuun puolella.

Ravintokasvit

Pitkäkielinen laji, joka suosii erilaisia keski- ja loppukesällä kukkivia syvätorvisia mesikasveja, kuten apiloita ja rantatädykettä.

Elinympäristö

Lajia esiintyy Etelä-Suomessa melko harvalukuisena erilaisilla kukkarikkailla niityillä ja pientareilla. Tekee pesänsä aina maanpinnan yläpuolelle, tavallisesti ruohotuppaisiin tai hiiren- ja myyränpesiin.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Erikoistunut laji

Hevoskimalainen on ravinnonkäytöltään ja elinympäristöltään erikoistuneempi kuin useimmat muut kimalaislajit. Sillä on useimpia muita kimalaisia pidempi kieli, minkä vuoksi se suosii etenkin syvätorvisia mesikasveja, kuten apiloita. Elinympäristönään se suosii kuivan puoleisia hiekkaisia niittyjä.

Etelämpänä Euroopassa hevoskimalainen on paikoin harvinaistunut, ja tämän syyksi on arveltu juuri syväkukkaisten mesikasvilajien vähenemistä.Erikoistuminen onkin monesti lajin kannalta riski, jos niiden elinympäristö merkittävästi muuttuu.

Maatalous

Kimalaiset ja muut pölyttäjät ovat meidän ruuan tuotannossa hyvin tärkeitä. Hevoskimalainen ja muutamat muut pitkäkieliset kimalaiset pölyttävät mm. puna-apilaa, joka on tärkeä rehukasvi. Ruotsissa ja Tanskassa on havaittu puna-apilan siementuotannon heikentyneen viimeisen vuosisadan aikana. Samaan aikaan hevoskimalainen ja muutamat sen lähilajit ovat harvinaistuneet alueilla tuntuvasti. Tätä pidetään ainakin yhtenä syynä puna-apilan heikentyneeseen siementuottoon. Havainto tuo näkyväksi sen, että pölyttäjät ovat maataloudelle ensiarvoisen tärkeitä.

Tiesitkö tämän? 

Hevoskimalaisen ruotsin- ja englanninkieliset nimet (sandhumla, Sand bumblebee) viittaavat siihen, että laji suosii elinympäristönään etenkin kuivan puoleisia hiekkaisia niittyjä. Se onkin useimpia muita kimalaisia selvemmin niityille erikoistunut laji. Niittyjä on nykyään enää vähän jäljellä. Tämä on suurin syy siihen, että myös hevoskimalainen on käynyt melko harvinaiseksi.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.