GREENCOMP
ja
KESTÄVYYSOSAAMISEN TIEKARTTA
Kestävyysosaamisen tiekartta opastaa kestävyysosaamiseen ja jäsentää mahdollisuuksia ja esteitä koulutuksen arjessa. Voimaannu toimimaan ilmastonmuutoksen ja kestävyyden edistämiseksi päiväkodeissa, kouluissa, yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa!
Tiekartta on syntynyt eurooppalaisen kestävyyden osaamiskehys GreenCompin viitoittamana. Tiekartta sisältää neljä avainaluetta, joiden kautta kestävyysosaamista ja -valmiuksia voidaan edistää:
- Sitoutuminen, taustalla GreenCompin Kestävyysarvojen ilmentäminen (Embodying sustainability)
- Yhteydet, taustalla Kestävyyden monitahoisuuden hallinta (Embracing complexity in sustainability)
- Muutos, taustalla Kestävän tulevaisuuden visiointi (Envisioning sustainable futures)
- Toiminta, taustalla GreenCompin Kestävyystoiminta (Acting for sustainability)
Mitä on kestävyysosaaminen?
Määrittelemme kestävyysosaamisen kyvyksi toimia kestävyyden puolesta.
Yksi tärkeä lähtökohta tiekartalle on ollut eurooppalainen kestävyyden osaamiskehys GreenComp, Tässä tiekartassa laajennamme näkökulmaa GreenCompin kuvaamista yksilön tiedoista, taidoista ja asenteista kestävän toimintakulttuurin ja -ympäristön kannalta olennaisiin yhteisöjen ja teknis-materiaalisiin valmiuksiin.
- Yksilön osaamisella ja valmiuksilla tarkoitamme tietoja, taitoja ja asenteita, joiden avulla ihminen voi toimia kestävyyden edistämiseksi.
- Yhteisön valmiudet liittyvät organisaatioiden sääntöihin, normeihin ja kulttuurisiin käytäntöihin, jotka tukevat kestävyyttä.
- Teknis-materiaaliset valmiudet puolestaan tarkoittavat laitteita, infrastruktuuria ja luonnonympäristöä, jotka mahdollistavat kestävän toiminnan tai tukevat sitä.
Voit tutustua tiekartan kehittämisprosessiin ja taustalla oleviin teorioihin ja aineistoihin englanninkielisestä Roadmap for Sustainability Competences -julkaisusta.
Tiekartta viitekehyksenä
Jotta kestävyyden kehittäminen voi laajeta yksittäisten toimijoiden puuhailusta koko koulutusyhteisön toiminnaksi, siihen tarvitaan johtajuutta, osallistamista, yhteistyötä, riittävästi resursseja sekä motivoituneita ja sitoutuneita toimijoita. Myös toimintaa tukevat rakenteet, säännöt ja normit sekä erityisesti monitieteinen ymmärrys kestävyydestä ovat olennaisia kestävyyskasvatuksen onnistumisen kannalta. Näiden tekijöiden puuttuminen estää koulutusyhteisön kestävyyden edistämistä ja kestävyyskasvatuksen toteuttamista.
Seuraavassa esitellään keskeisiä kysymyksiä eri tilanteissa ja oppimisympäristöissä, joihin tiekartta voi auttaa vastaamaan.
- Miten innostaa ja osallistaa, miten käsitellä kestävyyttä opiskelijoille merkityksellisestä näkökulmasta?
- Miten tuoda esiin yhteyksiä opiskeltavan aiheen ja kestävyyden välillä?
- Millaisia muutoksia tarvitaan nykyisiin käytäntöihin, jotta toiminta olisi kestävää?
- Millaista konkreettista toimintaa ja vaikuttamista voisi sisällyttää opintojaksoon? Miten mahdollistaa opiskelijoiden toimijuutta?
- Miten kestävyysnäkökulmia voisi integroida tähän kurssiin?
- Mitä arvoja kurssi heijastaa?
- Miten tämä oppiaine tai kurssi liittyy kestävyyteen?
- Millaisia ratkaisuja se tarjoaa?
- Miten kurssilla voi harjoitella toimintaa ja vaikuttamista ja samalla edistää kestävyyttä konkreettisesti?
- Miten motivoida ihmisiä kestävyyteen ja miten edistää kestävyyteen sitoutumista?
- Missä ja miten tuomme esiin eri toimintojen vaikutukset ja yhteydet kestävyyteen?
- Millaisia muutoksia organisaatiossamme tarvitaan?
- Miten voimme toteuttaa nämä muutokset käytännössä?
- Miten oppilaitos voi edistää ja olla aktiivisesti mukana kestävyyden edistämisessä yhteiskunnassa laajemmin?
- Millaisia yhteyksiä on ja voisi olla muihin toimijoihin?
- Millaisia muutoksia tarvitaan, jotta koulutus voisi toimia tehokkaana kestävyyden edistäjänä?
- Millaisia kestävyyttä tukevia toimia hallinnossa tarvitaan? Mitkä tekijät mahdollistavat tai estävät niiden toteutumisen?
Tiekartta prosessina
Voimme ajatella kestävyysosaamisen tiekarttaa myös prosessina. Kestävyysosaamisen kehittäminen koulutuksessa etenee neljän vaiheen kautta, jotka sisältävät myös haasteita:
Prosessi alkaa, kun joku kiinnostuu kestävyyden edistämisestä. Planeetan tilaan liittyvä huoli, tieto ympäristökriiseistä, henkilökohtaiset kokemukset esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista tai mitattu tieto koulun konkreettista ympäristövaikutuksista voivat sitouttaa toimimaan kestävyyden puolesta. Myös hallinnollinen ohjaus tai vertaisten mielipiteet voivat sitouttaa kestävyyteen. Kun sitoutumisen kautta syntyneet uudet kestävyystavoitteet ovat ristiriidassa nykyisten käytäntöjen kanssa, syntyy tarve muutokselle. Ilman tätä ristiriitaa on vaikea sitoutua kestävyysmuutokseen, sillä on aina helpompi jatkaa arkea entiseen tapaan.
Sitoutuminen herättää tarpeen tarkastella nykyisiä käytäntöjä kriittisesti: Mikä on kestävää ja mikä taas kestämätöntä? Miten eri käytännöt vaikuttavat kestävyyteen? Mitkä ovat kestämättömyyden syyt? Mitä ongelmia toiminnassa on? Ristiriidat voivat näkyä yksilön käyttäytymisessä, yhteisön käytännöissä tai fyysisessä toimintaympäristössä. Esimerkiksi opettaja voi haluta lisätä kestävyyden sisältöjä opetukseen, mutta törmää ajanpuutteeseen tai opetussuunnitelman moniin muihin tavoitteisiin.
Kun ongelmat on tunnistettu, lähdetään selvittämään ratkaisuja: Mitä muutoksia tarvitaan juuri meidän kontekstissamme? Osallistava suunnittelu voi auttaa löytämään toimivia ratkaisuja, mutta ristiriitoja voi syntyä muiden toimintojen tai rakenteiden kanssa. Esimerkiksi monitieteinen opetus haastaa yliopistojen perinteiset hallinnolliset ja taloudelliset käytännöt, ja toisella asteella luonnossa tapahtuva opetus voi tiukkojen aikataulujen takia tuntua mahdottomalta.
Kun ratkaisut on keksitty, siirrytään toteuttamaan niitä käytännössä. Usein kohdataan uusia haasteita ja ristiriitoja: koulun tai yliopiston toimet eivät aina sovi yhteen laajemman toimintaympäristön kanssa. Esimerkiksi kierrätyspisteillä ei ole merkitystä, jos jätehuolto kerää kaiken yhteen pussiin. Parhaassa tapauksessa koulu tai yliopisto motivoi myös muita toimijoita muuttamaan käytäntöjään.
Prosessi ei pääty tähän – uusia haasteita syntyy, ja kierros alkaa uudelleen. Jokainen voi liittyä prosessiin mukaan missä vaiheessa tahansa ja käydä läpi oman sitoutumisen, pohdinnan, muutoksen ja toiminnan kierroksensa.
ECF4CLIM-hankkeen materiaalit ja työkalut
Lue lisääKestävyyden tiekartta on kehitetty monialaisessa ECF4CLIM-hankkeessa. Tutkimustietoa on kerätty osallistavassa prosessissa neljässä maassa, Espanjassa, Suomessa, Portugalissa ja Romaniassa, ja lisäksi Unkari ja Kreikka ovat olleet mukana teknisinä partnereina. ECF4CLIM kehitti, testasi ja validoi tiekartan monien vaiheiden kautta. Aineistoa kerättiin joukkoistamalla, ja tiekartan luonnosta testattiin osallistavan toimintatutkimuksen keinoin hankekouluissa ja yliopistoissa. Kehittämistyön aikana tiekarttaa arvioitiin useissa yhteyksissä sekä hankkeeseen osallistuvien kesken että ulkoisten asiantuntijoiden toimesta.
