TOTEUTUS
Kestävyystoiminta

Kestävyyden edistäminen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttää, että ryhdymme sanoista tekoihin. Koulut ja yliopistot kulkevat kestävyyden polkua monin tavoin: ne kasvattavat opiskelijoita kohtaamaan ja ratkaisemaan kestävyyshaasteita, vähentävät ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksia parantamalla omia käytäntöjään sekä kehittävät uusia ratkaisuja kestävyyden ongelmiin. Hyvien aikomusten ja yhteisten tavoitteiden muuttaminen konkreettisiksi toimiksi vaatii koko yhteisöltä monipuolisia taitoja, yhteistä päätöksentekoa sekä sosiaalisen ja materiaalisen toimintaympäristön tukea.

Käytännössä nämä taidot kehittyvät ja näkyvät toteutuksen kautta. Toimijat pohtivat usein esteitä ja mahdollistajia, jotka joko hidastavat tai tukevat konkreettisia toimia kestävyyden edistämiseksi. Jos toimintasuunnitelmat, rakenteet yhteistyölle, kunnollinen infrastruktuuri ja riittävät resurssit puuttuvat, edistyminen on vaikeaa. Lisäksi kestävyyteen sitoutuneet kokevat usein kantavansa vastuun yksin, vaikka todellisuudessa tarvitaan kaikkia tasoja ja toimijoita työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen: päättäjiä, hallintoa, koulun johtoa, opettajia, muuta henkilökuntaa, palveluntarjoajia, opiskelijoita ja vanhempia. Maailmanlaajuisten kestävyyshaasteiden keskellä saattaa herätä myös epäilyksiä siitä, kuinka merkityksellistä paikallinen toiminta on laajemmassa kokonaisuudessa.

Tie toteutukseen

Mahdollistamisen avaimet

Tarinat

Osaaminen ja valmiudet

Materiaalit

Vaikuttaminen: ohjaus ja laajentaminen

Kestävyyden edistäminen kouluissa ja yliopistoissa nähdään yhteiskunnallisesti tärkeäksi muutosvoimaksi myös koulutuksen ulkopuolella, sillä kaikki ovat koulutuksen piirissä jossain elämän vaiheessa. Näin laajaa kohderyhmää on vaikea saavuttaa muuten kuin koulutuksen kautta. Ulkoiset sitoumukset, kuten liittyminen Vihreä lippu -ohjelmaan tai kunnan strategioiden noudattaminen, liittävät koulut ja yliopistot osaksi laajempaa muutosta ja toimijoiden verkostoja, siten ulottaen koulutuksen vaikutukset laajalle. Kun oppilaat ja opiskelijat oppivat kestävyyshaasteista ja niiden ratkaisuista, he alkavat monesti vaatia kestävyystoimia myös koulussa, yliopistossa tai laajemmin koko yhteiskunnassa. Osana opintoja onkin tärkeää harjoitella vaikuttamisen taitoja ja tehdä yhdessä konkreettisia ympäristön tilaa parantavia tekoja.

Paikallinen infrastruktuuri ei kuitenkaan aina tue muutosta, ja kansalliset olosuhteet – kuten lainsäädäntö, politiikka, hallinnon luottamus, byrokratia, eturistiriidat tai joissain maissa jopa korruptio – vaikeuttavat ja hidastavat etenemistä. Suhtautuminen poliittiseen toimintaan kouluissa voi olla kielteistä, vaikka poliittinen toiminta tarkoittaa laajasti hyväksyttyä kestävyyden edistämistä yhteiskunnallisella tasolla. Kun koulu tai yliopisto pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan ja antamaan esimerkkiä kestävyyden suhteen, koulutuksen merkitys voi laajeta yhteiskunnalliseksi muutoksen tekijäksi.

Taito navigoida  poliittisissa järjestelmissä, tunnistaa poliittinen vastuu ja vastuuvelvollisuus kestävyyttä heikentävässä toiminnassa ja vaatia tehokkaita kestävyystoimenpiteitä

  • Poliittinen toimijuus on kyky vaikuttaa myönteisesti ihmisten yhteiseen tulevaisuuteen aktivoimalla poliittisia tahoja toimimaan muutoksen puolesta. Poliittinen toimijuus vaatii kykyä analysoida konteksti, kartoittaa mahdollisia keinoja, joilla kestävän kehityksen toimintaohjelmaa voidaan viedä eteenpäin, sekä tunnistaa ne sidosryhmät, jotka voivat parhaiten vaikuttaa kestävyystavoitteen saavuttamiseen.
  • Poliittinen toimijuus voi myös keskittyä edistämään kestävyysnormien, -sääntöjen ja -asetusten sekä institutionaalisten kestävyyssitoumusten käyttöönottoa. Poliittinen toimijuus voi myös kohdentua markkinatoimijoihin ja pyrkiä vauhdittamaan vihreää innovointia tai elintapojen ja käyttäytymisen muutosta. Vihreä siirtymä on yksi EU:n tärkeimmistä strategisista painopisteistä, ja hallituksilla on hyvin tärkeä rooli kestävyyshaasteisiin vastaamissa. Monet eurooppalaiset vaativat kestävyyttä edistäviä toimia niiltä tahoilta, jotka tekevät ja panevat täytäntöön poliittisia päätöksiä ja jotka näin ollen ovat viime kädessä vastuussa nykyisten ja tulevien sukupolvien tulevaisuudesta. Kun eurooppalaisilta kysyttiin, kuka on vastuussa ilmastonmuutoksen torjumisesta, 17 jäsenvaltion asukkaat katsoivat, että vastuu on kansallisilla hallituksilla. Viiden jäsenvaltion asukkaat asettivat yritykset ja teollisuuden suurimpaan vastuuseen, ja viiden muun jäsenvaltion asukkaat valitsivat ensisijaiseksi vastuutahoksi EU:n.
  • Poliittisen toimijuuden taidot auttavat oppijoita kehittymään muutosvoimaksi ja osallistumaan heidän tulevaisuuttaan koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi tämän taitoalueen tavoitteena on osoittaa oppijoille, että pienillä toimilla voi olla laaja-alaisia maailmanlaajuisia vaikutuksia. Kun ihmiset otetaan mukaan pohdintaa lisäävien ideoiden ja toimien toteuttamiseen, liike laajenee ja lopulta jokainen voi olla osa kestävyyttä ylläpitävää poliittista toimijuutta.

Tämä osio koostuu GreenCompin suorista lainauksista.

Tiedot

Tietää, miten poliittisten järjestelmien ja niiden osien olisi toimittava kestävyyden edistämiseksi.

Tuntee kestävän kehityksen kannalta merkitykselliset poliittiset sidosryhmät omassa yhteisössään.

Tietää, miten poliittiset ja taloudelliset sidosryhmät voidaan saada mukaan kehittämään kestävyyspolitiikkaa yhdessä paikallisyhteisön edustajien kanssa.

Tuntee toimintatavat, joilla vastuu ympäristövahingoista jaetaan (esim. ”saastuttaja maksaa” -periaatteen)

Taidot

Osaa analysoida, miten valtarakenteet ja poliittiset järjestelmät vaikuttavat.

Tuntee tapoja osallistua demokraattiseen päätöksentekoon ja kansalaistoimintaan kestävän kehityksen edistämiseksi.

Pystyy yksilöimään ne paikallisen ja alueellisen tason yhteiskunnalliset, poliittiset ja taloudelliset sidosryhmät, jotka pystyvät parhaiten osallistumaan kestävyysongelman ratkaisemiseen.

Pystyy kuvaamaan vaihtoehtoisia polkuja, joiden avulla kestävyys voidaan saavuttaa.

Asenteet

On sitoutunut toimimaan muutosvoimana kestävän kehityksen saavuttamiseksi.

Katsoo, että hallitusten ja julkisten laitosten tehtävä on palvella yhteistä etua.

Vaatii poliittista vastuunottoa kestämättömistä käytännöistä.

Tarkastelee kriittisesti kestävyyspolitiikan tehokkuutta.

  • Koulujen ja yliopistojen ohjaaminen kohti kestävyyttä sisällyttämällä kestävyyden tavoitteita ja sisältöjä opetussuunnitelmiin.
  • Resurssien lisääminen koulutuksen kestävyyden edistämiseen.
  • Hankkeiden jakaminen muiden koulujen tai yliopistojen kanssa vaikutuksen lisäämiseksi.
  • Liittyminen erilaisiin ympäristökoulu- tai Vihreälippu- koulujen verkostoihin.
  • Osallistumisen mahdollisuuksien kartoittaminen, miten voimme osallistua yhteiskunnallisiin muutoksiin kohti kestävyyttä.
  • Tiedon, informaation ja käytäntöjen jakaminen perheiden ja paikallisyhteisöjen kanssa; toiminta naapurustoissa tai kunnassa.
  • Keskustellaan siitä, miten kestävyyshaasteisiin voidaan vastata positiivisesti.
  • Resilienssin vahvistaminen ja totuttujen toimintatapojen kyseenalaistaminen.
  • Yhteistyö oman koulun tai yliopiston ulkopuolella, esim. kunnassa, kaupungin liikenneviraston, ulkoisten urakoitsijoiden, yksityisten yritysten, kansalaisjärjestöjen kanssa.
  • Aloitteiden tekeminen poliitikoille paremman infrastruktuurin kehittämiseksi.

  • Kansallinen tai paikallinen hallinto ei tue tai hidastaa kestävyystoimia.
  • Heikko kyky kommunikoida tavoitteista, toimintasuunnitelmasta ja eduista selkeästi ulkoisille toimijoille.
  • Resurssien puute kestävyyden edistämiseksi.
  • Yhteyksien puute perheisiin.
  • Tavanomaisten toimintatapojen kyseenalaistamisen vastustaminen.
  • Ero opetussuunnitelman sisällön sekä kestävyyskasvatuksen tavoitteiden ja opettajien luokkahuoneessa opettaman sisällön välillä.

  • Kuinka edistät toimintakulttuuria, joka kannustaa kyseenalaistamaan vallitsevan tilanteen sekä omaksumaan ja edistämään kestävyyttä?
  • Mihin voit vaikuttaa? Mistä voit päättää? Mihin et voi vaikuttaa tai päättää? -> Mihin siis kannattaa keskittyä?
  • Mikä rooli koulullanne voi olla laajemmissa yhteiskunnallisissa muutoksissa?
  • Kuinka voisit tehdä yhteistyötä muiden koulujen tai ulkoisten toimijoiden kuten kansalaisjärjestöjen tai kunnan toimijoiden kanssa kestävyyden edistämiseksi?
  • Miten voitte rohkaista oppilaita kehittämään ja käyttämään poliittista vaikutusvaltaa kestävyyden edistämiseksi?
  • Minkälaiseen toimintaan tai toimintoihin haluaisitte osallistua omassa naapurustossanne tai kunnassanne?

Yhteisö: johtajuus ja tiimityö

Kestävyyden edistäminen ja koko yhteisön mukaan saaminen vaatii sitoutumista ja johtamisen taitoja erityisesti johtajilta, mutta myös kestävyyskasvatuksesta vastaavilta opettajilta ja oppilailta. Tiimityö ja uusien teknisten laitteiden käyttö edellyttävät erityistä osaamista. Vahvasti kestävyyttä painottavat opetussuunnitelmat auttavat sisällyttämään kestävyyskysymykset koulutuksen arkeen. Lisäksi selkeä ja johdonmukainen viestintä koko kouluyhteisölle on ratkaisevaa.

Monialainen yhteistyö eri sidosryhmien kesken on välttämätöntä, jotta yhteiset tavoitteet siirtyvät käytäntöön: toiminnan suuntaa on tarkistettava säännöllisesti ja tuloksia arvioitava kriittisesti. Prosessi kohti kestävyyttä etenee, kun työhön on varattu riittävästi aikaa, rahaa ja henkilöstöresursseja. Jos oppilaitoksessa on ympäristökuormitusta vähentävää tai mittaavaa tekniikkaa, laitteiden käyttö ja tarkastelu on hyvä integroida osaksi opetusta ja kestävyyden kehittämistä yhteisössä.

Taito toimia yhteistyössä muiden kanssa muutoksen aikaansaamiseksi

  • Yhteistyön taito lähtee sen tunnustamisesta, että yhteisöillä ja kansalaisjärjestöillä on oleellisen tärkeä rooli kestävyyden saavuttamisessa. Yhteistyön taitoalue pyrkii edistämään vertaisten välistä koordinointia, yhteistyötä ja yhteistoimintaa. Toimimalla yhdessä ja työskentelemällä saman tavoitteen eteen ihmiset voivat vastata haasteisiin ja löytää hyviä toimintatapoja, joilla kestävyysongelmiin voidaan puuttua tuloksellisesti paikallistasolla. Ja kun paikallistason toimet yhdistyvät toisiinsa, vaikutukset ovat maailmanlaajuiset.
  • Yhteistyön taitoalue kehittää kriittisyyteen perustuvaa kykyä ja tahtoa osallistua tuloksellisesti demokraattisiin prosesseihin, jotka koskevat ihmisen luonnonvarojen käyttöä ja riippuvuutta niistä.

Tämä osio koostuu GreenCompin suorista lainauksista.

Tiedot

Tuntee oman yhteisönsä keskeiset kestävän kehityksen sidosryhmät ja tietää, miten niihin voi ottaa yhteyttä.

Tietää, että yhteistyö muiden kanssa luonnon edistämiseksi ja oikeudenmukaisuuden tukemiseksi perustuu demokratian periaatteisiin.

Osaa työskennellä erilaisten toimijoiden kanssa ja kehittää osallistavia visioita kestävämpää tulevaisuutta varten.

Tietää, miten tärkeää on, että yksilöillä ja organisaatioilla on riittävät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä.

Taidot

Osaa rakentaa monipuolisia ryhmittymiä, jotta kestävyyteen liittyviä viheliäisiä ongelmia voidaan yrittää ratkaista.

Osaa luoda avoimia, osallistavia ja yhteisölähtöisiä prosesseja.

Osaa luoda mahdollisuuksia yhteiselle toiminnalle eri yhteisöissä, sektoreilla ja alueilla.

Osaa tehdä yhteistyötä kestävän kehityksen muutosprosesseissa.

Tunnistaa sidosryhmien vahvuudet.

Osaa toimia kestävää tulevaisuutta koskevien yhteisten narratiivien mukaisesti.

Asenteet

On valmis tekemään yhteistyötä muiden kanssa vallitsevan tilanteen haastamiseksi.

On motivoitunut rakentamaan osallistavaa kestävää tulevaisuutta yhteistyössä muiden kanssa.

Asettaa kestävyysarvot ja -edut etusijalle yhteistyössään muiden kanssa.

Haluaa toimia vastavuoroisesti yhteisönsä ja luonnon hyväksi.

On sitoutunut muutokseen, jotta voidaan luoda nykyistä osallistavampi ja oikeudenmukaisempi tulevaisuus.

  • Kestävyys kirjataan koulun suunnitelmiin näkyväksi osaksi, jotta siihen tulee virallinen velvoitus, resursseja ja siihen sitoudutaan.
  • Tarjotaan työkaluja, materiaaleja, oppaita, malleja, koulutusta ja käytännön tukea yksittäisten toimien tai toimenpiteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
  • Selkeän aikataulun ja tiimityön suunnittelu sekä taloudellisten ja ajallisten resurssien osoittaminen kestävyystoimenpiteiden suunnitteluun, koordinointiin ja toteuttamiseen.
  • Projektit strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi.
  • Luodaan roolien kiertojärjestelmä (esim. kuukausittainen ”eko-vastaava”), jotta vastuuta jaetaan eikä ylimääräinen työ jää tiettyjen henkilöiden varaan.
  • Suunnitellaan koulutustoimintaa ja seminaareja opettajille ja koko organisaatiolle, joissa keskustellaan kestävyyden roolista ja myönteisestä merkityksestä koulutuksessa.
  • Sitoutunut, selkeä ja arvoihin perustuva, hajautettu johtajuus edistää myös opettajien ja opiskelijoiden sitoutumista
  • Toimintojen yhdistäminen eri oppiaineiden ja kurssien aiheisiin.
  • Tehokkaimpien sisäisten viestintäkanavien löytäminen ja käyttäminen, ja sen kautta koko yhteisön sitouttaminen.
  • Tulosten arviointi.
  • Hyvinvointi ja myönteinen ja kannustava ilmapiiri ovat yhtä tärkeitä kuin tekninen suunnittelu.
  • Ympäristövaikutusten mittareiden avulla abstraktit kestävän kehityksen käsitteet voidaan muuttaa konkreettisiksi paikallisiksi käytännön toimiksi.
  • Digitaalisten ja teknisten ratkaisujen hankinta ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

  • Rahoituksen niukkuus tai puuttuminen. Vähäisten resurssien takia jopa pienet parannukset voivat olla vaikeita ylläpitää tai toteuttaa.
  • Kiire, ajanpuute tai liian harvat tiimikokoukset: ilman ajanhallintataitoja ja aikataulutusta jopa hyvin resursoidut projektit voivat pysähtyä.
  • Kaikki samojen harvojen henkilöiden harteilla – monet toiminnot toteutetaan muutaman kestävyyteen sitoutuneen toimijan vapaaehtoisesta aloitteesta.
  • Teknisten ratkaisujen käyttäjäystävällisyys ja osaaminen puuttuvat: laitteiden toimivuus, jatkuvat huolto ja asennukset, jotka mahdollistavat laitteiden hyödyntämisen opetuksellisessa puuttuvat.
  • Huono tiedottaminen, viestintä tai mainonta.
  • Asennuksiin tarvittavat kunnalliset hyväksynnät puuttuvat.
  • Johtajuus on edelleen puutteellista, passiivista tai yksilökeskeistä – ei jaettua.
  • Teknisten laitteiden käytettävyys ja saavutettavuus on heikkoa.

  • Mikä auttaisi sinua käyttämään enemmän aikaa kestävyyden edistämiselle ilman, että se kuormittaisi liikaa?
  • Mitkä rakenteet voisivat vahvistaa johtajuuden jakamista?
  • Miten saatte perheet, ulkopuoliset asiantuntijat ja kunnalliset toimijat mukaan toimintaan?
  • Miten parantaisitte viestintää koulunne kestävyystyöstä innostavammaksi ja kiinnosta herättäväksi?

Toimijat: pätevyys ja sisäiset voimavarat

Kestävän kehityksen edistäminen kouluissa voi olla henkisesti kuormittavaa monien esteiden ja globaalien ongelmien monitahoisuuden takia. Siksi sopetumiskyky, pätevä tieto kestävyydestä ja käytännön kestävyystaidot ovat välttämättömiä. Esteiden syvällinen ymmärtäminen auttaa yksilöitä toimimaan niistä huolimatta. Yhden ihmisen ei tarvitse hallita kaikkea, sillä yhdessä toimien jokaisella voi olla oma roolinsa. Koska ihmisten tekniset taidot vaihtelevat, on tärkeää valita helposti saavutettavia, helppokäyttöisiä ja mahdollisimman vähästä ylläpitoa vaativia laitteistoja tukemaan muutosta.

Taito  tunnistaa  omat mahdollisuudet edistää kestävyyttä ja taito toimia aktiivisesti yhteisön ja maapallon tulevaisuuden parantamiseksi

  • Yksilötason aloitteellisuuden pohjana ovat yksilön tieto siitä, millaiset toimet ovat mahdollisia, luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin (hallintakäsitys eli yksilön käsitys omasta kyvystään hallita tapahtumia) ja halukkuus toimia.
  • Kun yksilö ryhtyy viemään omaa aloitettaan eteenpäin, hänen on aluksi tunnistettava, mitkä toimet ovat mahdollisia, ja ymmärrettävä, mitkä ovat hänen omat mahdollisuutensa kestävyysongelmien ratkaisijana. Yksilön aloitteellisuus ei kuitenkaan riipu vain toimintamahdollisuuksista, itsetuntemuksesta ja luottamuksesta omiin kykyihin. Myös asen-
    teella – halulla toimia – on merkittävä rooli.
  • Yksilön aloitteellisuuteen kuuluu yrittäjähenkinen ajattelu, joka antaa yksilölle varmuutta toimia aloitteellisesti omassa elämässään. Toimimalla aloitteellisesti omassa elämässään yksilöt voivat samalla toimia muutosvoimana ja roolimallina, joka innostaa myös muita ryhtymään kestävyystoimiin. Yksilön antamat toimintamallit voisivat myös auttaa romuttamaan kestävyyteen liittyviä myyttejä, kuten esimerkiksi sen, että kestävät elintavat ovat kalliimpia ja elämänlaatu on heikompi kuin silloin, kun elintavat ovat kestämättömiä.
  • Lisäksi yksilön aloitteellisuus kannustaa ryhtymään ennalta ehkäiseviin toimiin silloin, kun tietyillä toimilla – tai sillä, ettei toimiin ole ryhdytty – voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja kaikkiin elämänmuotoihin (varovaisuusperiaate). Todisteiden odottamisen sijaan epävarmassa tilanteessa voi olla parempi toimia, koska jos todisteita odottaa liian pitkään, tilanne voi heikentyä – tai voi olla jo liian myöhäistä.

Tämä osio koostuu GreenCompin suorista lainauksista.

Tiedot

Tietää, kuinka voi itse saada aikaan myönteisiä ympäristömuutoksia.

Tietää, että ennalta ehkäiseviin toimiin on ryhdyttävä silloin, kun tietyllä toimenpiteellä – tai sillä, ettei toimiin ole ryhdytty – voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja kaikkiin elämänmuotoihin (varovaisuusperiaate).

Tietää, että yksilöt ovat sitoutuneet yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Tietää, että myös vallitsevan tilanteen säilyttäminen ja passiivisuus ovat valintoja.

Tietää, että kaikilla toimilla on vaikutuksia, vaikka vaikutukset eivät olisi välittömiä.

Taidot

Osaa soveltaa seuraavia periaatteita: käytetään vähemmän resursseja, toimitaan nykyistä paremmin nykyistä vähemmillä resursseilla ja käytetään samoja resursseja uudelleen.

Osaa toimia oma-aloitteisesti ja jatkaa pyrkimyksiään kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi myös epävarmoissa tilanteissa.

Osaa ottaa varovaisuusperiaatteen huomioon ja toimia oikea-aikaisesti myös epävarmoissa ja odottamattomissa tilanteissa.

Pystyy innostamaan ihmisiä tekemään kestävämpiä valintoja.

Pystyy voittamaan oman muutosvastarintansa.

Tunnistaa kestävyyssidosryhmien verkostoja.

Asenteet

Kantaa huolta maapallon tilasta ja toimii ennakoivasti sen hyväksi.

On valmis ryhtymään toimiin, joilla pyritään ratkaisemaan monimutkaisia kestävyysongelmia.

Kokee, että on tarpeellista antaa yksilöllistä ja kollektiivista apua sitä tarvitseville ihmisille ja maapallolle.

Suhtautuu luottavaisesti kestävään kehitykseen liittyvien muutosten ennakointiin ja niihin vaikuttamiseen.

Tietää, että arjen toimilla on merkitystä.

  • Rehtorien ja johtohenkilöstön päätökset eivät yksinään riitä; opettajien ja oppilaiden taidot ja sitoutuminen ovat yhtä tärkeitä.
  • Kontekstikohtainen osaaminen on tärkeää, ja kohdennettu taitojen koulutus on pakollista (esim. henkilöstö, joka osaa hallita tai opettaa edistyneitä järjestelmiä).
  • Digitaalisen osaamisen käsitteleminen erillisenä kompetenssina eikä taustalla olevana edellytyksenä varmistaa, että toimijat eivät ole vain käyttäjiä, vaan myös kykeneviä ylläpitäjiä ja soveltajia.
  • Tieto ympäristöstä ja järjestelmistä sopivien strategioiden luomiseksi.
  • Hankkeet menestyvät, kun rehtori, yliopiston hallintojohtaja tai opiskelijaedustaja osoittaa sitoutunutta ja tietoon perustuvaa ympäristöjohtajuutta, varmistaa resurssit ja pitää vauhtia yllä.
  • Kestävän kehityksen ideoiden muuttaminen konkreettisiksi tuloksiksi vaatii osaamista suunnittelussa, aikatauluttamisessa, tehtävien delegoinnissa ja koordinoinnissa.
  • Oman potentiaalin, rajojen ja resurssien tunteminen – kuten tenttien, tiukan aikataulun tai vuorotyön tasapainottelu – mahdollistaa puuttumisen tilanteeseen ja ehkäisee uupumusta.

  • Viestinnän riittämättömyys ja toimimattomuus.
  • Johtajien epäjohdonmukaisuus heikentää opiskelijoiden ja opettajien ponnisteluja.
  • Rajoitettu aika, akateemiset paineet ja emotionaalinen väsymys estävät toimintaa yhteisössä.
  • Pelko, vastarinta tai epäröinti uusia teknologioita ja järjestelmien käyttöä kohtaan aiemman kokemuksen vähäisyyden tai monimutkaisuuden pelon takia.
  • Monimutkaiset järjestelmät, joita on vaikea käyttää.

  • Miten varmistat, että kestävyyden johtaminen on jaettu henkilöstön ja opiskelijoiden kesken eikä keskittynyt muutamalle yksilölle?
  • Miten tuette resilienssiä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia koulun yhteisössä kestävyyssiirtymässä?
  • Millaiset keinot auttavat sinua tunnistamaan ja kunnioittamaan omia rajojasi, jotta jaksat olla mukana ja edistää kestävyyttä?
  • Kuinka voitte tehdä aloitteen kestävyysprojekteissa, vaikka johto ei sitä tukisi tai on passiivinen?
  • Kuinka ilmennät ympäristöjohtajuutta omassa roolissasi?
  • Mitkä ovat parhaat tavat kommunikoida yhteisössäsi?

Mahdollistamisen avaimet

Kestävyystavoitteiden toteutus mahdollistuu hallinnon tukemana ja sitoutuneiden johtajien, henkilökunnan ja oppilaiden työn kautta. Olemassa oleva toimintasuunnitelma tukee tavoitteiden toteuttamista. Henkilökohtaisen osaamisen vahvistaminen on tärkeää, esimerkkinä käyttökoulutukset teknisille laitteille. Avautuminen yhteiskuntaan ja yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa lisää vaikuttavuutta.

Toteutus ja toiminnan tasot

Kestävyysvalmiuksien tarkastelu vaikuttamisen, yhteisön ja toimijoiden näkökulmista eri tasoilla parantaa edellytyksiä onnistua kestävyyden edistämisessä.

On olennaista:

  • tukea kouluissa ja yliopistoissa toimivia ihmisiä vahvistamalla heidän vaikuttamis- ja yhteistyötaitojaan sekä lisäämällä ymmärrystä kestävyyden näkökulmasta parhaista käytännöistä.
  • luoda ja vahvistaa yhteisöllisiä käytäntöjä – normeja, sääntöjä ja vakiintuneita toimintatapoja – jotta koulun tai yliopiston valmiudet toteuttaa kestävyystavoitteitaan paranisivat.
  • kehittää teknisiä ja materiaalisia ratkaisuja, jotka edistävät kestävän kehityksen toimia koulutuksessa ja auttavat minimoimaan oppilaitosten ympäristövaikutuksia.

Nämä kolme tasoa, yksilö, yhteisö, ja teknis-materiaalinen taso, kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa niin, että jokainen taso tarvitsee kahta muuta toteutuakseen.

Yksilön osaaminen ja valmiudet

Kestävyystyö vaatii monenlaista osaamista: käytännön tietoa kestävyyden periaatteista, taitoa muuttaa tavoitteet konkreettisiksi toimiksi, kykyä toteuttaa suunnitelmia sekä positiivista asennetta ja sitoutumista. Johtajilta edellytetään kykyä ohjata muutosprosessia tukemalla yhteisöä, viestimällä tavoitteista, tekemällä yhteistyötä ja neuvottelemalla sisäisten ja ulkoisten toimijoiden kanssa. Kyky madaltaa hierarkioita ja kutsua kaikki yhteisön jäsenet mukaan kestävän kehityksen työhön on ratkaisevaa. Laitteiden käyttö ja jatkuva ylläpito edellyttävät teknistä osaamista. Parhaassa tapauksessa tekninen ja materiaalinen ympäristö toimii myös opettajana.

Yhteisön osaaminen ja valmiudet

Kestävyystoiminta ei ole mahdollista ilman yhteisön valmiuksia toteuttaa suunnitelmia. Yleisen tason suunnitelmat eivät riitä, vaan tarvitaan yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, joka määrittelee vastuut ja yhdessä päätetyt asiat. Suurin este toteutukselle on resurssien puute. Aika on niukin voimavara, mutta ilman aikaa yhteistyö ja suunnitelmien toteuttaminen ei onnistu. Tarvitaan pätevää henkilöstöä, taloudellisia resursseja ja toimivia verkostoja, sillä usein muutokset edellyttävät myös rakenteiden ja järjestelmien muutoksia. Pitkäjänteinen hyvin organisoitu kestävyyden edistäminen ja riittävät resurssit vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä. Positiivinen asenne koko yhteisössä on arvokas voimavara.

Teknis-materiaaliset valmiudet

Teknis-materiaaliset valmiudet – kuten vettä ja energiaa säästävät laitteet, talotekniikka, viheralueet ja toimivat kierrätysjärjestelmät – ovat olennainen osa kestävyyden edistämistä ja kasvatusta. Niiden toimivuus vaatii resursseja ja toimivaa infrastruktuuria. Oppilaitosta ympäröivät olosuhteet ovat erilaisia eri kunnissa ja eri maissa. Laitteistojen käyttäjäystävällisyys ja esteettömyys ovat keskeisiä toimivuuden näkökulmasta. Jos hankintojen elinkaarta ei huomioida, huolto on vaikeaa tai laitteiden käyttö vaatii erityisiä taitoja, kalliit hankinnat voivat muuttua taakaksi.

Miten eri tasot liittyvät toisiinsa?

Toteutukseen liittyvät yksilön ja yhteisön osaaminen ja valmiudet sekä teknis-materiaaliset valmiudet kietoutuvat tiukasti toisiinsa.

Tekniset järjestelmät ja laitteet vaativat käyttäjältään osaamista, mutta ne tarjoavat myös konkreettisen oppimisympäristön kestävyysosaamisen oppimiselle käytännössä.

Teknis-materiaalinen ympäristö on näkyvä ikkuna oppilaitoksen kestävyyteen ja kertoo tarinaa yhteisön sitoutumisesta. Jotta toimintaympäristö voi kehittyä kestävyyden puolestapuhujaksi, tarvitaan yhteisiä päätöksiä ja resursseja.

Yksilöiden osaaminen on keskeinen tekijä, kun yhteisön käytäntöjä kehitetään yhdessä. Yhteisön kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt tai tavat voivat rajoittaa tai estää yksittäisten ihmisten tekemiä aloitteita, mutta yhteisön yhteiset myönteistä vuorovaikutusta tukevat käytännöt ja ilmapiiri puolestaan edistävät yksilöiden vaikutus- ja toimintamahdollisuuksia.