LUONTO VIDEOITA
Hirvi on metsän kruunupää
Tietoa hirvistä. Hirvi on tärkein riistaeläimemme, jonka levinneisyysalue kattaa koko maan tunturialueita lukuun ottamatta. Perustuu ohjelmaan: Ekolokero, Luonto-Suomi ja Metsäradio.
Majava on metsän taitava arkkitehti
Tietoa majavasta. Euroopanmajavakanta hävisi Suomesta lähes kokonaan liiallisen metsästyksen vuoksi. Maahamme on istutettu uudelleen sekä euroopanmajavaa että kanadanmajavaa, joka tunnetaan nykyisin nimellä amerikanmajava. Perustuu ohjelmaan: Ekolokero ja Luonto-Suomi.
Orava viihtyy kaupunkiluonnossa
Tietoa oravasta, joka on erittäin taitava kiipeilijä ja hyppää pitkiäkin loikkia puusta toiseen. Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu, Luonto-Suomi ja Luontoretki
Yksineläjä ilves saalistaa iltahämärässä
Tietoa ilveksestä, joka on yleensä liikkeellä hämärässä ja öisin. Perustuu ohjelmaan: Ekolokero ja Luonto-Suomi.
Lentävä lepakko suunnistaa äänen avulla
Tietoa lepakoista, jotka ovat yöaktiivisia, lentotaitoisia nisäkkäitä. Perustuu ohjelmiin: Riston luontokoulu ja Luonto lähellä (Procam oy).
Vuodenajat: Syksy
Vuodenajat on jännittävä neliosainen filmisarja Ella-oravasta, joka tarkkailee luontoa ja elinympäristöään. Kolmannessa jaksossa syksy on saapunut Pohjolaan, Ellan asuinalueelle. Muuttolinnut lentävät etelään, karhu etsii talvehtimispaikkaa, ja lehtien väri muuttuu. Mutta miksi meillä on neljä vuodenaikaa? Entä miten eläimet ja kasvit selviytyvät niiden aiheuttamista muutoksista? Se selviää filmisarjan aikana. Kesto: 13 minuuttia Tuotanto: Passer Media
Vuodenajat: Kesä
Vuodenajat on jännittävä neliosainen filmisarja Ella-oravasta, joka tarkkailee luontoa ja elinympäristöään. Toisessa jaksossa kesä on saapunut Pohjolaan, Ellan asuinalueelle. Nyt sammakoiden kudusta kehittyy nuijapäitä, linnut saavat poikasia, ja fotosynteesi tuottaa paljon sokeria. Mutta miksi meillä on neljä vuodenaikaa? Entä miten eläimet ja kasvit selviytyvät niiden aiheuttamista muutoksista? Se selviää filmisarjan aikana. Kesto: 13 minuuttia. Tuotanto: Passer Media.
Vuodenajat: Kevät
Vuodenajat on jännittävä neliosainen filmisarja Ella-oravasta, joka tarkkailee luontoa ja elinympäristöään. Ensimmäisessä jaksossa kevät on saapunut Pohjolaan, Ellan asuinalueelle. Lumi sulaa, karhu etsii ravintoa talviunien jälkeen, ja koirasmetso laulaa kovaäänisesti. Mutta miksi meillä on neljä vuodenaikaa? Entä miten eläimet ja kasvit selviytyvät niiden aiheuttamista muutoksista? Se selviää filmisarjan aikana. Kesto: 13 minuuttia. Tuotanto: Passer Media.
Kuka linnassa asuu?
Tämä filmi on jännittävä kertomus siitä, mitä kaikkea tapahtuu Raaseporin vanhoissa linnanraunioissa Etelä-Suomessa. Tutustumme eläimiin ja kasveihin, jotka viihtyvät linnan ympäristössä. Miksi jotkut eläimet ovat kiinnostuineita vanhoista raunioista? Miksi raunioiden ympärillä olevilla niityillä kasvaa monenlaisia kasveja? Ja miten Kasper-naakka voi olla todellinen linnanherra? Kesto: 11 minuuttia. Tuotanto: Passer Media
Marssikaa! Hämähäkit
Tässä filmissä tarkastelemme kiehtovia hämähäkkejä. Kuinka monta silmää niillä on? Millä tavoin hämähäkit eroavat hyönteisistä, ja miksi vain jotkut hämähäkit kutovat verkkoja? Kesto: 10 minuuttia.Tuotanto: Passer Media
Metsän uumenissa
Filmissä seurataan muurahaistyttö Sennan seikkailuja havumetsässä. Metsä on valtava, ja siellä on paljon puita, mutta Sennaa ei pelota. Se tuntee joka kolon ja paikan. Lisäksi kurkistetaan, kuinka palokärki, pyy ja sinisiipi viihtyvät puiden lomassa. Filmi on täynnä jännitystä ja kertoo kekomuurahaisen elämästä syvällä metsän uumenissa. Kesto 16 min. Tuotanto: Passer Media
Ihmeelliset eläimet 1: Käveleminen, lentäminen ja uiminen
Ihmeelliset eläimet -sarjan ensimmäisessä jaksossa Hannes Huuhkaja miettii liikkumisen tarpeellisuutta. Miksi toukka matelee? Miksi linnut lentävät? Entä miksi kalat uivat? Niin, minkä takia eläimet ylipäätään liikkuvat? Mitäpä jos se on salaisuus, jota kukaan ei ole kertonut aikaisemmin? Kesto: 8 minuuttia. Tuotanto: Passer Media.
Ihmeelliset eläimet 2: Näkeminen, kuuleminen ja haisteleminen
Ihmeelliset eläimet -sarjan toisessa jaksossa Hannes Huuhkaja miettii aistien tarpeellisuutta. Miksi kalat näkevät? Miksi jänis kuuntelee? Ja miksi kovakuoriainen haistelee? Niin, minkä takia eläimillä ylipäätään on aistit? Mitäpä jos se on salaisuus, jota kukaan ei ole kertonut aikaisemmin?Kesto: 8 minuuttia. Tuotanto: Passer Media
Ruska
Ruskan merkitys ei ole täysin tiedossa. Loppukesällä luonto alkaa valmistautua talveen, joka tarkoittaa kasveille ja eläimille erityisesti kylmyyden ja kuivuuden sietämistä. Erään teorian mukaan se olisi puun tapa hämätä hyönteisiä viestittämällä, että se on kuolemassa. Perustuu ohjelmiin: Ekolokero ja Riston luontokoulu.
Eläinten esiinmarssi - sarja
Eläinten esiinmarssi esittelee Pohjolan eläimiä korennoista karhuihin ja majavasta muurahaisiin. Sarja tutustuttaa luonnossa elävien eläinten touhuihin ruohonjuuritasolla. Se näyttää, millaisia pesiä eläimet tekevät, miten ne lentävät, tekevät työtä ja mitä ne mieluiten syövät.
Sammakko ja sen kehitys
Tietoa sammakon kehityksestä. Sammakon kehitys on käytännössä kolmiosainen. Ensin on muna, sitten on toukka ja kolmanneksi sammakko. Perustuu ohjelmaan: Ekolokero.
Voikukka
Tietoa voikukasta. Kaikille tuttu ja koko maassa yleinen voikukka on oikeastaan lajiryhmä, johon Suomessa kuuluu n. 500 lajia.
Valkovuokko
Tietoa valkovuokosta. Uudenmaan maakuntakukka valkovuokko on yleinen kasvi eteläisen Suomen rehevissä lehtomaisissa metsissä ja metsänreunoissa. Se on levittäytynyt myös puistoihin.
Suopursu
Tietoa suopursusta. Kanervakasveihin kuuluva valkokukkainen suopursu on koko maassa yleinen rämeillä ja nevoilla sekä vesistöjen rannoilla.
Sinivuokko
Tietoa sinivuokosta. Sinivuokko on eteläisen Suomen kevätkasvi, vaikka siitä onkin yksittäisiä havaintoja jopa Oulun läänistä. Se suosii ravinteikkaita, valoisia metsiä ja metsänreunoja.
Leskenlehti
Tietoa monivuotisesa leskenlehdestä, joka on kevään ensimmäisiä kasveja.
Kukkien tuoksu houkuttelee hyönteisiä
Niityillä liikkuu kesällä lukuisasti pölyttäjiä, joita kukkien tuoksu houkuttelee. Pölyttäjät imevät kukista ravintoa, ja samalla levittävät siitepölyä kukasta kukkaan. Tämä varmistaa kukkaloiston myös seuraavana kesänä. Perustuu ohjelmaan: Ekolokero.
Ulpukka
Tietoa ulpukasta. Lähes koko Suomessa yleinen ulpukka viihtyy monenlaisissa vesistöissä: Se ei vieroksu kovaa pohjaa eikä veden pientä virtausta tai suolaisuutta.
Lehtoimikkä
Tietoa lehtoimikästä. Lehtoimikkä eli imikkä on keväisten lehtometsien kasvi, joka kukkii toukokuussa samoihin aikoihin vuokkojen kanssa.
Liito-orava on kolopesijä
Tietoa liito-oravasta, joka on oravasta poiketen yöaktiivinen. Perustuu ohjelmaan: Ekolokero.
Kyykäärme
Tietoa kyykäärmeestä. Kyykäärme on Euroopan yleisin ja samalla Suomen ainoa luonnossa esiintyvä myrkkykäärme.
Saukko on varsinainen vesipeto
Tietoa saukosta, joka on hyvä uimari ja liikkuu useimmiten öisin. Perustuu ohjelmaan: Ekolokero.
Kettu on sopeutuja
Tietoa ketusta, joka ei ole turhan vaatelias elinympäristönsä eikä ruokansa suhteen. Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu
Siili on piikikäs yöeläjä
Tietoa siilistä. Siili on hyönteissyöjä, joka kulkee öisin ja hämärän aikaan. Perustuu ohjelmaan: Ekolokero.
Karhu on Suomen kansalliseläin
Tietoa karhusta, joka on Suomen kansalliseläin. Perustuu ohjelmiin: Riston luontokoulu, Ekolokero ja Luontoilta.
Piisami on kotoisin Pohjois-Amerikasta
Tietoa piisamista, joka on isokokoinen vedessä elävä jyrsijä. Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu.
Susi on laumasielu
Tietoa sudesta. Susi on seurallinen laumaeläin, joka viestittää hännän asennolla ja ilmeillään tuntemuksiaan lauman muille jäsenille. Perustuu ohjelmaan: Ekolokero.
Ahma on äärimmäisen uhanalainen eläin
Tietoa ahmasta. Ahma on yksinäinen kulkuri, Suomen suurpedoista harvinaisin. Perustuu ohjelmaan: Ekolokero.
Villiminkki on haitallinen tulokaslaji
Tietoa minkistä, joka tuotiin Suomeen turkiseläimeksi 1920-luvulla. Perustuu ohjelmaan: Ekolokero.
Halli on Itämeren suurin hylje
Tietoa harmaahylkeestä eli hallista, joka on Itämeren alueen suurin hylje.
Metsämyyrä on tehokas lisääntyjä
Tietoa metsämyyrätä, joka on metsäpäästäisen ohella Suomen runsaslukuisin nisäkäs. Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu.
Poro on puolikesy hirvieläin
Tietoa porosta. Villistä peurasta puolikesyksi kotieläimeksi muuntunut poro on paljon muutakin kuin joulupukin ajopeli. Perustuu ohjelmaan: Suomen luontoa ja eläimiä.
Ahven on Suomen kansalliskala
Tietoa ahvenesta. Ahven on Suomen kansalliskala ja samalla myös yleisin kalalajimme – ahvenia esiintyy lähes kaikissa Suomen vesistöissä. Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu.
Suomalaisia kalalajeja
Sivustolla on tietoa suomalaisista kalalajeista. Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Lajien runsaus vaihtelee alueittain. Perustuu ohjelmaan: Ekolokero.
Vesitatar
Vesitatar on pitkäjuurakkoinen kelluslehtinen vesikasvi, mutta se on sopeutunut kasvamaan myös kuivalla maalla.
Oravanmarja
Tietoa oravanmarjasta, jota kasvaa lähes kaikkialla Suomessa.
Pujo
Tietoa pujosta. Pujo kukoistaa karussa, ihmisen muokkaamassa ympäristössä, kuten teiden varsilla ja joutomailla.
Kielo on kansalliskukka
Tietoa Suomen kansalliskukasta, kielosta. Kielo kukkii touko-kesäkuussa. Se muodostaa vahvan ja haaroittuvan juurakkonsa avulla laajoja kasvustoja, jotka ennen kukkimista hohtavat heleän vaaleanvihreinä lehtitötteröiden noustua pintaan. Perustuu ohjelmaan Riston luontokoulu.
Kevätlinnunsilmä
Tietoa kevätlinnunsilmästä, joka viihtyy eteläisessä Suomessa ravinteikkailla, kosteilla kasvupaikoilla kuten kosteissa lehdoissa ja puronvarsilla. Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu.
Kevätlinnunherne
Tietoa kevätlinnunherneestä, joka on eteläisen Suomen lehdoissa sekä lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla kasvava monivuotinen hernekasvi. Se kukkii touko-kesäkuussa ja ihmiselle kasvin siemenet ovat myrkyllisiä. Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu.
Näsiä
Tietoa näsiästä. Näsiä on kevään ensimmäisiä kukkivia kasveja rehevissä lehdoissa.
Mäntykukka
Tietoa mäntykukasta. Erikoisen näköinen mäntykukka on monivuotinen, täysin lehtivihreätön loiskasvi.
Käenkaali eli ketunleipä
Tietoa käenkaalista eli ketunleivästä. Käenkaali on varjoisten kuusi- ja sekametsien yleinen kasvi Oulu-Joensuu -linjalle asti. Se muodostaa usein laajoja, yhtenäisiä kasvustoja suikertavan maavartensa avulla.
Isotalvikki
Tietoa isotalvikista, joka viihtyy viljavilla mailla tuoreissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä, rehevissä korvissa, joskus myös kosteissa lehdoissa. Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu.
Saniaiset, kortteet ja lieot
Tietoa saniaisista, lieoista ja korteista eli sanikkaisista. Nämä kasvit antavat käsityksen siitä, miltä maapallon metsät näyttivät kivihiilikaudella, 300 miljoonaa vuotta sitten. Niiden jäänteistä ovat muodostuneet maailman kivihiilivarat.
Apila, niittyhumala, peltosaunio ja piharatamo
Tietoa apilasta, niittyhumalasta, peltosauniosta ja piharatamosta. Perustuu ohjelmaan: Ekolokero.