Yle Oppiminen

Tjänster
Inga tjänster.
Evenemang
Inga evenemang.
Temaryggsäckar
Inga temabiljetter.
Material
10 vinkkiä kotiopiskeluun Tarkkaile lumijälkiä Lintujen pesintä ja muutto Limasienet ovat oikea luonnonoikku Suomumustesieni kerää itseensä ympäristömyrkkyjä Suppilovahvero on myöhäissyksyn sieniherkku Käävät ovat tehokkaita lahottajia Sieni on omituinen eliö Sienten merkitys luonnon kiertokulussa Koivu Paju Tuomi Tervaleppä ja harmaaleppä Yhteyttämisen valoreaktiot Ruska Mitä hyötyä on punaisesta väristä? Kukkien tuoksu houkuttelee hyönteisiä Sammalet ovat itiökasveja Jäkälät reagoivat herkästi ilman epäpuhtauksiin Auringon valo ja pölyttyminen Tehtäviä kasveista ja sienistä Voikukka Vesitatar Valkovuokko Ulpukka Suopursu Sinivuokko Pujo Oravanmarja Näsiä Nokkonen Mäntykukka Lumme Leskenlehti Lehtoimikkä Käenkaali eli ketunleipä Saniaiset, kortteet ja lieot Kihokki Tupakan viljely kuormittaa peltoja ja sademetsiä Tuulet Ukkonen ja salamointi Sade Pilvityypit Miten sateenkaari syntyy? Myrskyt ja trombit Miten pilvet syntyvät? Lumi, jää ja pakkanen Ekolokero: Luonto sopeutuu talveen Korkea- ja matalapaine ja suihkuvirtaukset Auringon lämpö ja säteily Vesi luonnonvarana Suomen ilmasto muuttuu Roskisrotta - Lasten kierrätysseikkailu Pelasta maailma - sarja Minun ekotekoni - sarja Luonnon öiset kulkijat Ekolokero: Luonto siirtyy syysaikaan Ekolokero: Luonto herää kevääseen Kielo on kansalliskukka Kevätlinnunsilmä Kevätlinnunherne Jättipalsami Saariston kevät Isokarin majakkasaari Ahvenanmaan omaperäinen luonto Itämeri ei voi hyvin Murtovesirannalla Talvisessa Vaara-Suomessa Metsäpalot muuttavat maisemaa Metsän siimeksessä Hämäläisessä harjumaisemassa Onko asteroidien uhka todellinen? Kuu on Maan kiertolainen Saturnuksen renkaat Jupiterin kuut Aurinko on aurinkokuntamme keskipiste Planeetat ja Pluto Maan synty Planeettojen synty Elämää suolla Erilaisia elinympäristöjä Eläinten esiinmarssi - sarja 1950-luvun maatilalla Pohjanmaan lakeuksilla Häntälän notkojen perinnemaisema Kaupunkiluonnossa Kaupunki elinympäristönä Järvimaisemissa Vesistöjen jäätyminen Isotalvikki Hämeenkylmänkukka Apila, niittyhumala, peltosaunio ja piharatamo Apilat Villiminkki on haitallinen tulokaslaji Saukko on varsinainen vesipeto Ahma on äärimmäisen uhanalainen eläin Susi on laumasielu Kettu on sopeutuja Karhu on Suomen kansalliseläin Yksineläjä ilves saalistaa iltahämärässä Liito-orava on kolopesijä Tunturisopuli vaeltaa Piisami on kotoisin Pohjois-Amerikasta Orava viihtyy kaupunkiluonnossa Metsämyyrä on tehokas lisääntyjä Majava on metsän taitava arkkitehti Siili on piikikäs yöeläjä Lentävä lepakko suunnistaa äänen avulla Halli on Itämeren suurin hylje Ainoastaan suojelu voi pelastaa saimaannorpan Poro on puolikesy hirvieläin Hirvi on metsän kruunupää Haistaako kala kompostilta löyhkäävän onkimadon? Vaskitsa ja rantakäärme Särki ja hauki - saalis ja peto Suomalaisia kalalajeja Sammakko ja sen kehitys Rupikonnien elämänrytmi on kiireetön Nahkiainen on ympyräsuinen Kyykäärme Ahven on Suomen kansalliskala Vesimittari kulkee vetten päällä Vesikirppu on äyriäinen Tuhatjalkaisella ei olekaan tuhatta jalkaa Sudenkorennot ovat hyönteismaailman ilma-akrobaatteja Raatokärpäsillä on hyvä hajuaisti Puutiainen herättää monissa pelkoa Perhoset Meduusat, pelkkää vettäkö? Hämähäkin verkonkudonta Hyödyllisiä ja harmillisia Muurahaiset ovat ekosysteemin kannalta tärkeitä Muurahainen lypsää kirvoja Muurahaiset ovat järjestäytynyttä joukkoa Kuinka hämähäkinseitti syntyy? Kukkakärpäset ovat lentotaitureita Hyttysen ininä onkin siipien värinää Heinäsirkat viestivät toisilleen sirittämällä Hyönteisistä on moneksi Hyönteiset Hämähäkit ovat hyödyllisiä petoja Banaanikärpänen tykkää hedelmistä Avaruuskansiot Suomen eri suotyypit