YLE Oppiminen
Tjänster
Inga tjänster.
Evenemang
Inga evenemang.
Temaryggsäckar
Inga temabiljetter.
Material
10 vinkkiä kotiopiskeluun
Tarkkaile lumijälkiä
Lintujen pesintä ja muutto
Limasienet ovat oikea luonnonoikku
Suomumustesieni kerää itseensä ympäristömyrkkyjä
Suppilovahvero on myöhäissyksyn sieniherkku
Käävät ovat tehokkaita lahottajia
Sieni on omituinen eliö
Sienten merkitys luonnon kiertokulussa
Koivu
Paju
Tuomi
Tervaleppä ja harmaaleppä
Yhteyttämisen valoreaktiot
Ruska
Mitä hyötyä on punaisesta väristä?
Kukkien tuoksu houkuttelee hyönteisiä
Sammalet ovat itiökasveja
Jäkälät reagoivat herkästi ilman epäpuhtauksiin
Auringon valo ja pölyttyminen
Tehtäviä kasveista ja sienistä
Voikukka
Vesitatar
Valkovuokko
Ulpukka
Suopursu
Sinivuokko
Pujo
Oravanmarja
Näsiä
Nokkonen
Mäntykukka
Lumme
Leskenlehti
Lehtoimikkä
Käenkaali eli ketunleipä
Saniaiset, kortteet ja lieot
Kihokki
Tupakan viljely kuormittaa peltoja ja sademetsiä
Tuulet
Ukkonen ja salamointi
Sade
Pilvityypit
Miten sateenkaari syntyy?
Myrskyt ja trombit
Miten pilvet syntyvät?
Lumi, jää ja pakkanen
Ekolokero: Luonto sopeutuu talveen
Korkea- ja matalapaine ja suihkuvirtaukset
Auringon lämpö ja säteily
Vesi luonnonvarana
Suomen ilmasto muuttuu
Roskisrotta - Lasten kierrätysseikkailu
Pelasta maailma - sarja
Minun ekotekoni - sarja
Luonnon öiset kulkijat
Ekolokero: Luonto siirtyy syysaikaan
Ekolokero: Luonto herää kevääseen
Kielo on kansalliskukka
Kevätlinnunsilmä
Kevätlinnunherne
Jättipalsami
Saariston kevät
Isokarin majakkasaari
Ahvenanmaan omaperäinen luonto
Itämeri ei voi hyvin
Murtovesirannalla
Talvisessa Vaara-Suomessa
Metsäpalot muuttavat maisemaa
Metsän siimeksessä
Hämäläisessä harjumaisemassa
Onko asteroidien uhka todellinen?
Kuu on Maan kiertolainen
Saturnuksen renkaat
Jupiterin kuut
Aurinko on aurinkokuntamme keskipiste
Planeetat ja Pluto
Maan synty
Planeettojen synty
Elämää suolla
Suomen eri suotyypit
Erilaisia elinympäristöjä
Eläinten esiinmarssi - sarja
1950-luvun maatilalla
Pohjanmaan lakeuksilla
Häntälän notkojen perinnemaisema
Kaupunkiluonnossa
Kaupunki elinympäristönä
Järvimaisemissa
Vesistöjen jäätyminen
Isotalvikki
Hämeenkylmänkukka
Apila, niittyhumala, peltosaunio ja piharatamo
Apilat
Villiminkki on haitallinen tulokaslaji
Saukko on varsinainen vesipeto
Ahma on äärimmäisen uhanalainen eläin
Susi on laumasielu
Kettu on sopeutuja
Karhu on Suomen kansalliseläin
Yksineläjä ilves saalistaa iltahämärässä
Liito-orava on kolopesijä
Tunturisopuli vaeltaa
Piisami on kotoisin Pohjois-Amerikasta
Orava viihtyy kaupunkiluonnossa
Metsämyyrä on tehokas lisääntyjä
Majava on metsän taitava arkkitehti
Siili on piikikäs yöeläjä
Lentävä lepakko suunnistaa äänen avulla
Halli on Itämeren suurin hylje
Ainoastaan suojelu voi pelastaa saimaannorpan
Poro on puolikesy hirvieläin
Hirvi on metsän kruunupää
Haistaako kala kompostilta löyhkäävän onkimadon?
Vaskitsa ja rantakäärme
Särki ja hauki - saalis ja peto
Suomalaisia kalalajeja
Sammakko ja sen kehitys
Rupikonnien elämänrytmi on kiireetön
Nahkiainen on ympyräsuinen
Kyykäärme
Ahven on Suomen kansalliskala
Vesimittari kulkee vetten päällä
Vesikirppu on äyriäinen
Tuhatjalkaisella ei olekaan tuhatta jalkaa
Sudenkorennot ovat hyönteismaailman ilma-akrobaatteja
Raatokärpäsillä on hyvä hajuaisti
Puutiainen herättää monissa pelkoa
Perhoset
Meduusat, pelkkää vettäkö?
Hämähäkin verkonkudonta
Hyödyllisiä ja harmillisia
Muurahaiset ovat ekosysteemin kannalta tärkeitä
Muurahainen lypsää kirvoja
Muurahaiset ovat järjestäytynyttä joukkoa
Kuinka hämähäkinseitti syntyy?
Kukkakärpäset ovat lentotaitureita
Hyttysen ininä onkin siipien värinää
Heinäsirkat viestivät toisilleen sirittämällä
Hyönteisistä on moneksi
Hyönteiset
Hämähäkit ovat hyödyllisiä petoja
Banaanikärpänen tykkää hedelmistä
Avaruuskansiot