Loppusyksystä ja talvella tilhiparvet kerääntyvät pihlajiin. Tilhet vaeltavat ravinnon perässä.

Ómar Runólfsson, Bohemian Waxwing – Bombycilla carrulus – Silkitoppa. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Tukevarakenteisen tilhen päälaella on tuuhea töyhtö. Siipi- ja pyrstösulkien kärjet ovat keltaiset.

Kuva CC0

Tilhi

(sv: sidensvans, en: Bohemian Waxwing)

Bombycilla garrulus

Kun syksy taittuu talveksi lehahtavat tilhiparvet pihlajiin.

Tunnistaminen

Tilhi on hieman rastasta pienempi, tukevarakenteinen lintu. Sillä on paksu kaula ja suuri pää, ja päälaella tuuhea töyhtö. Tilhen ruumis on vaaleanruskea ja harmaa. Sen nokka pieni, päässä on musta kurkkulappu ja silmän kohdalla kapea maski. Tilhen siivet ovat enimmäkseen mustat, sulkien kärjet keltaiset.

Elintavat

Tilhi syö kesällä selkärangattomia eläimiä, ja pesimäkauden ulkopuolella marjoja ja siemeniä. Tilhien tärkeintä talviravintoa ovat pihlajanmarjat.

Elinympäristö

Tilhi pesii pohjoisen Suomen metsissä. Se ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen. Loppusyksystä ja talvella suuret tilhiparvet kerääntyvät pihamaiden ja esikaupunkien pihlajiin. Lähimuuttaja, mutta tilhet muuttavat ravintotilanteen mukaan.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Vaeltava laji

Pihlajanmarjojen määrät voivat vaihdella huomattavasti vuosien välillä, ja tilhet voivat liikkua hyvin pitkiä matkoja sopivien talviravintoapajien perässä. Jos marjoja on Suomessa runsaasti, ne talvehtivat pohjoisempana ja saapuvat Etelä-Suomeen vasta keskitalvella. Hyvä ravintotilanne parantaa Suomessa talvehtivan tilhen talviselviytymistä. Pihlajanmarjasato vaikuttaa pesimäkannan kokoon, hyvien marjatalvien jälkeen Suomessa pesii enemmän tilhiä kuin huonojen marjatalvien jälkeen.

Tiesitkö tämän?

Tarina humalassa törmäilevistä tilhistä on vain puolitotuus. Tilhi kyllä syö talvisin pääasiassa käyneitä pihlajanmarjoja, jotka sisältävät alkoholia. Tilhen maksa kuitenkin polttaa vähäisen alkoholimäärän nopeasti. Kuolleita tilhiä löydetään usein ikkunaan törmänneinä, mutta alkoholilla ei ole osuutta asiaan – linnut eivät vain erota läpinäkyvää ikkunalasia ja lentävät sitä päin. Ikkunat ovat merkittävä uhka monille muillekin linnuille. Suomessa saattaa kuolla vuosittain jopa yli miljoona lintua ikkunoihin törmätessään. 

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.