Lauhahiipijä

Pellonpientareen pienen ruskeanoranssin perhosen lento on nopeaa ja poukkoilevaa.

Miltä näyttää?

Lauhahiipijä on pieni ja nopealiikkeinen perhonen. Sen siivet ovat yläpuolelta kirkkaan ruskeankeltaiset ja alapinnoilta vaaleammat, harmahtavan oranssit. Siipien ulkoreunat ja suonien kärjet ovat tummanruskeat, muuta selkeää kuviointia ei ole. Lajin voi sekoittaa piippopaksupäähän.

Missä elää?

Lauhahiipijä elää monenlaisilla avoimilla ruohostoalueilla. Sitä tapaa niityillä, hylätyillä pelloilla, pellonpientareilla ja avohakkuilla. Laji välttelee tiheitä metsiä ja tiiviisti rakennettuja alueita.

Milloin lentää?

Lauhahiipijä lentää keski-  ja loppukesällä. Lento alkaa juhannuksen tienoilla, on runsaimmillaan heinäkuun puolivälissä ja jatkuu elokuulle asti. Viimeisiä yksilöitä voi nähdä vielä elokuun lopulla.

Mitä toukka syö?

Toukat syövät monenlaisia heinäkasveja.

Miten talvehtii?

Lauhahiipijä talvehtii munana.

Syvemmälle lajin maailmaan

Avoimien alueiden yleislaji

Lauhahiipijä on yleinen ja usein hyvin runsas päiväperhonen. Sen toukat syövät monia yleisiä heiniä, joten sopivia lisääntymispaikkoja on paljon. Etelä Suomessa laji esiintyy lähes jokaisella niityllä ja pellonpientareella.

Maataloudesta hyötyvä perhonen

Lauhahiipijä on yksi peltoalueiden runsaimmista perhosista keskikesällä. Se pystyy lisääntymään pellonpientareilla, hylätyillä pelloilla ja kesannoilla, ja pärjää hyvin myös nykyisessä viljelymaisemassa.

Näin voit auttaa omalla pihalla

Lauhahiipijää voi auttaa jättämällä osan nurmikosta leikkaamatta ja niittämällä sen vasta loppukesällä. Näin toukat ehtivät asettua talvehtimaan. Kylvämällä perustetut niittylaikut ovat lajille erityisen mieluisia.

Lähisukulainen tulossa Suomeen

Lauhahiipijää muistuttaa etelänhiipijä, jota tavataan yleisenä Virossa. Laji saattaa tulevaisuudessa levitä myös Suomeen, sillä sen vaatimukset elinympäristölle ovat hyvin samankaltaiset. Enää on Suomenlahden merialue ylitettävänä.