Siipien alapinnoilla siipisuonet ovat tummat. Loppukesällä lentävän toisen sukupolven lanttuperhosilla tummaa siipisuonitusta on vähemmän.

lanttuperhonen – Pieris napi

Kuva. Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Lanttuperhosen etusiipien kärjissä on hieman mustaa.

lanttuperhonen – Pieris napi

Kuva. Malinen, Pekka, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0
lanttuperhonen – Pieris napi

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
lanttuperhonen – Pieris napi
M. Virtala, Creative Commons Vapaa 4.0
Lanttuperhonen viihtyy kaikenlaisilla avoimilla tai puoliavoimilla ja rehevillä ruohostomailla – pihoissa, taajamissa, peltoalueilla ja niiden pientareilla sekä metsänreunoilla.

lanttuperhonen – Pieris napi

Kuva. Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Toukat syövät monenlaisia ristikukkaisia kasvilajeja, kuten peltokanankaalia ja peltoretikkaa. Niille kelpaavat myös kaalin sukuiset viljelykasvit: kaalit, sinapit, rypsi, nauris, lanttu ja retiisi.

lanttuperhonen – Pieris napi

Kuva. Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Lanttuperhonen

(sv: rapsfjäril)

Pieris napi

Ihminen muokkaa sopivia elinalueita perhoselle, jonka toukat pistävät poskeensa kaikkea lantun taimista rikkakasveihin.

Tunnistaminen

Valkea perhonen, jonka etusiipien kärjissä on hieman mustaa. Siipien alapinnoilla siipisuonet ovat tummat.

Elintavat

Lentoaika

Ensimmäiset lanttuperhoset kuoriutuvat toukokuun puolivälistä alkaen, toinen sukupolvi heinäkuun alusta alkaen. Lajia voi tavata myöhään syksyyn asti. Runsaimmillaan lanttuperhonen on heinäkuun jälkipuoliskolla. Kuumina kesinä sillä voi olla jopa kolme sukupolvea.

Ravintokasvit

Toukat syövät monenlaisia ristikukkaisia kasveja, kuten peltokanankaalia ja peltoretikkaa. Niille kelpaavat myös kaalin sukuiset viljelykasvit: kaalit, sinapit, rypsi, nauris, lanttu ja retiisi. Ristikukkaisten kasvien kukissa neljä terälehteä muodostaa ristin (x).

Elinympäristö

Lanttuperhonen on yleinen ja runsas koko maassa. Se viihtyy kaikenlaisilla avoimilla paikoilla pihoissa, taajamissa, peltoalueilla ja niiden pientareilla sekä metsänreunoilla.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Yleislaji

Lanttuperhosen toukat syövät monia yleisiä peltojen ja pihojen rikkakasveja. Siksi sillä onkin paljon sopivia lisääntymisalueita. Se on levinnyt koko maahan. Rakentaminen ja muu maanmuokkaus luovat hyviä kasvupaikkoja sen ravintokasveille.

Maatalous

Lanttuperhonen on usein peltoalueiden yleisin ja runsain päiväperhonen. Lanttuperhonen lisääntyy viljellyillä pelloilla, pellon pientareilla ja niillä pelloilla, joilla ei viljellä. Sen toukat syövät monia yleisiä peltojen rikkaruohoja. Lanttuperhonen hyötyy meidän ihmisten maataloustoimista.

Tiesitkö tämän? 

Lanttuperhosen sukulaiset kaali- ja naurisperhonen ovat eteläisiä lajeja. Kun ilmasto lämpenee, ne pystyvät pian talvehtimaan meillä ja todennäköisesti asettuvat Suomeen. Ne voivat aiheuttaa tuhoa monille kaalin sukuisille kasveille, joita viljelemme ruuaksi (katso: Ravintokasvit).