Siipien alapinnoilla siipisuonet ovat tummat. Loppukesällä lentävän toisen sukupolven lanttuperhosilla tummaa siipisuonitusta on vähemmän.

Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Lanttuperhosen etusiipien kärjissä on hieman mustaa. Kuvassa museonäyte.

Kuva Malinen, Pekka, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0
Lanttuperhonen viihtyy kaikenlaisilla avoimilla tai puoliavoimilla ja rehevillä ruohostomailla – pihoissa, taajamissa, peltoalueilla ja niiden pientareilla sekä metsänreunoilla.

Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Toukat syövät monenlaisia ristikukkaisia kasvilajeja, kuten peltokanankaalia ja peltoretikkaa. Niille kelpaavat myös kaalin sukuiset viljelykasvit: kaalit, sinapit, rypsi, nauris, lanttu ja retiisi.

Kuva Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Lanttuperhonen

(sv: rapsfjäril)

Pieris napi

Ihminen muokkaa sopivia elinalueita perhoselle, jonka toukat pistävät poskeensa kaikkea lantun taimista rikkakasveihin.

Miltä näyttää?

Lanttuperhonen on vaalea, lähes valkoinen perhonen. Etusiipien kärjissä on hieman mustaa väriä. Siipien alapinnoilla suonet erottuvat tummempina, mikä auttaa tunnistamisessa.

Missä elää?

Lanttuperhonen on yleinen koko Suomessa. Se viihtyy avoimilla paikoilla, kuten pihoissa, taajamissa, peltoalueilla ja niiden pientareilla sekä metsänreunoilla.

Milloin lentää?

Ensimmäiset lanttuperhoset kuoriutuvat toukokuun puolivälissä. Näiden jälkeläiset lentävät heinäkuun alusta alkaen. Lajia voi nähdä lennossa myöhään syksyyn asti. Runsaimmillaan lanttuperhonen on heinäkuun loppupuolella. Lämpiminä kesinä sillä voi olla jopa kolme sukupolvea.

Mitä toukka syö?

Toukat syövät monenlaisia ristikukkaisia kasveja. Niille kelpaavat sekä luonnonvaraiset kasvit, kuten peltokanankaali ja peltoretikka, että viljelykasvit, kuten kaalit, sinapit, rypsi, nauris, lanttu ja retiisi.

Miten talvehtii?

Lanttuperhonen talvehtii kotelona ja selviää hyvin Suomen talvista.

Syvemmälle lajin maailmaan

Ihmisen ympäristöissä menestyvä yleislaji

Lanttuperhonen on yleislaji, joka hyötyy ihmisen muokkaamista ympäristöistä. Sen toukat syövät monia yleisiä kasveja, joten sopivia lisääntymispaikkoja on paljon. Rakentaminen ja maanmuokkaus hyödyttävät sen ravintokasvien kasvua.

Peltojen tavallinen perhonen

Lanttuperhonen on usein peltoalueiden runsaimpia päiväperhosia. Se lisääntyy pientareilla, viljellyillä pelloilla ja myös niillä pelloilla, joita ei viljellä. Maatalous tarjoaa sille runsaasti ravintoa ja sopivia elinympäristöjä.

Lähisukulaisia etelästä

Lanttuperhosen sukulaiset kaali ja naurisperhonen ovat eteläisempiä lajeja. Ilmaston lämmetessä ne saattavat tulevaisuudessa pystyä talvehtimaan Suomessa ja asettua tänne pysyvästi. Ne voivat aiheuttaa haittaa viljelykasveille, joita me käytämme ravinnoksi, sillä niiden toukat syövät samoja kasveja.