Kivikkokimalainen on musta ja punaperäinen. Koiraalla (kuvassa) on lisäksi keltaista niskassa.

Kuva Pentti Ketola, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Kivikkokimalainen on vähän myöhäisempi laji. Kuningattaret lähtevät liikkeelle toukokuun aikana.

Kuva Pekka Raukko, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Kivikkokimalainen

(sv: stenhumla, en: Large red-tailed bumblebee)

Bombus lapidarius

Keväällä musta punaperäinen kuningatar rakentaa pesänsä hylättyyn hiirenkoloon.

Tunnistaminen

Kivikkokimalainen on punaperäinen ja muuten kokonaan musta. Koiraalla on lisäksi keltaista niskassa.

Kivikkokimalaisen kaltaisia lajeja on neljä. Niitä käsitellään usein ryhmänä, sillä lajeja voi olla vaikea erottaa toisistaan. Pensaskimalainen on yksi ryhmän lajeista, jota kivikkokimalaiskoiras paljon muistuttaa.

Elintavat

Lentoaika Hieman myöhäisempi laji. Kuningattaret lähtevät liikkeelle toukokuun aikana. Työläisiä alkaa kuoriutua kesäkuun puolivälistä alkaen, koiraita ja uusia kuningattaria heinäkuussa.

Ravintokasvit Keväisin suosii mesikasveina hedelmäpuita ja voikukkaa. Myöhemmin kesällä mm. valkoapiloita ja ohdakkeita.

Elinympäristö

Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen laji etenkin niityillä, pellonreunoilla ja pihapiireissä. Tekee pesänsä mieluiten vanhaan myyrän- tai hiirenkoloon, mutta tiedetään pesineen myös ullakolle ja linnunpönttöön.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Maatalous

Usein runsaslukuinen maatalousalueilla ja ruokailee myös satokasveilla, suosien etenkin hedelmäpuita.

Kotipihan luontoteot

Kivikkokimalaisen elinoloja voi muiden kimalaisten tavoin parantaa ylläpitämällä runsaasti kukkivaa puutarhaa, jossa on tarjolla mesikasveja keväästä syyskesään asti. Kannattaa myös jättää osa pihanurmesta kukkaniityksi, joka niitetään vasta syksyn tullen.

Tiesitkö tämän? 

Koska kivikkokimalaisella kielenpituus on kimalaisten keskitasoa, se ei voi käyttää pitkätorvisimpia kukkalajeja mesikasveinaan – kieli ei ylety meteen asti.