Ketokimalais-kuningatar laskeutumassa valkopeipille.

Jani Järvi, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0
ketokimalainen – Bombus sylvarum

kuningatar

Jyrki Lehto, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
ketokimalainen – Bombus sylvarum

työläinen

Jyrki Lehto, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
ketokimalainen – Bombus sylvarum

koiras

Jyrki Lehto, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
ketokimalainen – Bombus sylvarum

koirasgenitaali (https://www.artsdatabanken.no/Pages/156369/Enghumle)

Arnstein Staverløkk, Creative Commons Nimeä 3.0
ketokimalainen – Bombus sylvarum

Lähikuva suukilvestä ja leuasta

Arnstein Staverløkk, Creative Commons Nimeä 3.0
Ketokimalainen.

Kim Kuntze, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Ketokimalainen

(sv: haghumla, en: Shrill carder bee)

Bombus sylvarum

Pieni keltaharmaaturkkinen kimalainen, jonka pitkä kieli yltää puna-apilan mesitarjoilulle.

Tunnistaminen

Kellanharmaan karvainen pieni kimalainen. Harmaan keskelle siipien kohdalle jää leveä musta vyö. Paras tuntomerkki on takaruumiin kärki, joka on karvoitukseltaan oranssi. Takaruumiissa on mustia raitoja. Lentoääni on korkeampi kuin muilla kimalaisilla.

Muistuttaa väritykseltään erakkomehiläisiä ja on helppo sekoittaa niihin myös siksi, että on kimalaiseksi pieni.

Elintavat

Lentoaika

Myöhäinen laji, jonka kuningattaret lähtevät liikkeelle vasta touko-kesäkuun taitteessa. Työläiset ovat runsaimmillaan loppukesällä, viimeisiä yksilöitä näkee vielä syyskuussakin. Yhdyskunnat ovat pieniä, työläisiä on yleensä vain parikymmentä.

Ravintokasvit

Pitkäkielinen laji, joka suosii erilaisia keski- ja loppukesällä kukkivia syvätorvisia mesikasveja, kuten puna-apilaa ja peippejä. Puutarhoissa suosii esimerkiksi minttua ja laventelia.

Elinympäristö

Elää kukkarikkailla niityillä ja joutomailla, monesti myös rakennetuilla alueilla ja pihapiireissä. Tekee pesänsä lähelle maanpintaa, usein myyrien talvipesiin tai heinämättäisiin. Lajia esiintyy etelärannikon läheisyydessä melko harvalukuisena.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Erikoistunut laji

Ketokimalaisella on pitkä kieli, jolla se ylettää puna-apilan, peipin ja muiden syvätorvisten kukkien meteen. Pitkän kielensä vuoksi se on erikoistunut käyttämään vain tiettyjen kasvien mettä ravinnokseen.

Maatalous

Pitkäkieliset kimalaislajit kuten keto- ja hevoskimalainen pölyttävät mm. puna-apilaa, joka on hyvää karjan ruokaa ja tärkeä rehukasvi. Kimalaiset ja muut pölyttäjät ovat tärkeitä meidän ihmisten ruuantuotannossa.

Tiesitkö tämän?

Ruotsissa ja Tanskassa on havaittu, että puna-apila ei tuota siemeniä yhtä hyvin kuin ennen. Samaan aikaa myös pitkäkieliset kimalaislajit ovat harvinaistuneet alueilla, mikä on osaltaan vaikuttanut huonontuneeseen apilan siementuottoon.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.