Haavankeltajäkälä
(sv: vägglav)
Xanthoria parietina
Yleiskuvaus
Levinneisyys Suomessa
Koko maassa, Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen, Lapissa harvinainen.
Kasvumuoto
Ruusukkeina kasvava lehtijäkälä.
Koko
3–15 cm.
Sekovarsi
Kasvutapa alustanmyötäinen, liuskat melko leveitä, litteitä, tiukasti kiinni alustassa. Liuskojen yläpinta poimuinen, voimakkaan oranssikeltainen tai varjossa vihertävän keltainen, alapinta vaalea. Ei isidiota eikä soredioita. Alapinnalla lyhyitä juurtumahapsia.
Itiöemä
Kotelomaljat hyvin yleisiä, syntyvät ruusukkeen keskiosiin, itiölava oranssinkeltainen.
Itiöt
Itiöt kaksisoluiset, värittömät, väliseinä voimakkaasti paksuuntunut.
Leväosakas
Viherlevä (Trebouxia).
Elinympäristö
Etenkin pellonreunoissa, rantametsissä, puistoissa ja vastaavilla puolikulttuurikasvupaikoilla, merenrannoilla, lintuluodoilla.
Kasvualusta
Etenkin haavalla ja jaloilla lehtipuilla ja -pensailla, kalkki- tai lannoitepölyn vaikutuspiirissä muillakin puilla. Myös typpipitoisilla alustoilla kuten merenranta- ja peltokivillä, kalkkikivellä, vanhalla betonilla ja kattohuovalla. Typensuosija.
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Ei säädöksiä.
