Kantokääpä

Kantokääpä on monivuotinen, suurehko kääpä, joka on väritykseltään monesti pääosin tummanpuhuva sekä reunalta valkoisen, keltaisen ja punertavan vyöhykkeinen. Pillistö on nuorena vaalea ja tuoksu hapan.

Hyvin yleinen koko maassa.

ITIÖEMÄ on nuorena kyhmymäinen, myöhemmin kiilamainen tai laakea. YLÄPINTA on kova, nuorena likaisen valkoinen, myöhemmin väritykseltään keltainen, oranssi, punertava sekä harmaanmusta. Väritys vaihtelee itiöemän iän sekä kasvunopeuden mukaan, isot itiöemät voivat olla pääosin tummia ja reunoiltaan kirkkaan väristen vyöhykkeiden koristelemia tai nopeasti kasvaneena kauttaaltaan oransseja. Itiöemän reunasta tihkuu usein vesipisaroita. PILLISTÖ on nuorena kermanvalkoinen tai keltainen, vanhana ruskea tai oranssi. Pieniä, pyöreitä pillejä on 3–4 millimetrillä. MALTO on vaaleaa ja sitkeää. TUOKSU on tuoreena hapanimelä.

Itiöt ovat 6,9–8,5 x 3,6–4,3 um.

Kasvaa pystyyn kuolleissa ja kuolevissa rungoissa, kannoissa ja maapuissa, niin luonnon- kuin talousmetsissäkin.

Lahottajasieni (ruskolahottaja), joka kasvaa havupuista varsinkin kuusella sekä lehtipuista etenkin koivuilla ja harmaalepällä.

Kantokääpä voi aiheuttaa vahinkoa ikääntyneissä talousmetsissä lahottamalla vanhoja puita. — Muita samankaltaisia lajeja: Vanhana kantokääpä on helppo tuntea kirkkaista värisävyistään. Aivan nuorena kantokääpä on kokonaan valkoinen ja tällöin vaikeampi tunnistaa, jollei huomaa kantokäävälle tyypillistä hapanimelää tuoksua.