Ojakellukka

Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Lapissa harvinainen.

Juurakollinen, monivuotinen ruoho.

20–50 cm korkea.

Maanalainen vankka juurakko. Varsi on pysty, pehmeäkarvainen, yläosa punaruskea.

Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on päätöparinen, päätölehdykkä on paljon muita lehdyköitä isompi. Ruusukelehtien lapa on 2–4-parinen, päätölehdykkä on sormijakoinen tai -osainen, kolmeliuskainen, liuskat ovat isohampaisia. Varsilehtien lapa on sormijakoinen, kolmeliuskainen. Lehtien korvakkeet ovat pieniä.

Kukat ovat nuokkuvia, ulkoverhiöllisiä (ulkoverhiö muodostuu verholehtien yhteenkasvaneista korvakkeista). Verho- ja terälehtiä on viisi. Verhiö on punaruskea, kellomainen. Terälehdet ovat kellanvalkoisia tai punertavia, tummasuonisia, hieman verholehtiä pidempiä. Heteitä ja emejä on runsaasti. Emin vartalo on pitkä, nivelikäs, koukkukärkinen (eläinten turkkiin takertuva), kukinnan jälkeen pitenevä.

Hedelmistö on pysty, pallomainen, pähkylöitä on 100–150. Pähkylät ovat takertuvia.

Kukkii alku- ja keskikesällä (V–VII).

Hyönteispölytteinen.

Niityillä, pientareilla, ojissa, rehevissä metsissä, lähteiköissä.

Risteytyy kyläkellukan (Geum urbanum) kanssa lajien yhteisillä kasvupaikoilla. Kosteat lehdot.