Rentukka

Rantarentukka (Caltha palustris ssp. palustris) on yleinen melkein koko maassa, harvinainen Pohjois-Lapissa. Purorentukka (C. palustris ssp. radicans) kasvaa vain Lapissa ja harvinaisena Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

Monivuotinen ruoho.

15–50 cm korkea.

Varsi on tukeva, pysty, koheneva tai rento, haarova ja ontto.

Lehdet ovat 5-10 cm pitkiä, kiiltävänvihreitä ja tavallisesti nirhalaitaisia. Tyvilehdet ovat melko pitkäruotisia ja niiden lehtilapa on pyöreähkö ja herttatyvinen. Varsilehdet ovat lyhytruotisia ja niiden lehtilapa usein munuaismainen.

Kukkaverso on pysty, 2–15 kukkainen. Kukka on säteittäinen ja 3–5 cm leveä. Terälehtimäiset kehälehdet (yleensä viisi) ovat tummankeltaiset, joskus ulkopinnalta vihertävät. Hetiö ja emiö ovat monilehtisiä, emiö erilehtinen.

Hedelmä monisiemeninen, otakärkinen tuppilo, 3–20 mm pitkä.

Kukkii kevätkesällä (V–VI).

Hyönteispölytteinen.

Rannoilla, puroissa ja ojissa, märillä niityillä ja tulvametsissä. Purorentukka (ssp. radicans) kasvaa myös uposkasvina puroissa ja lähteiköissä.

Viihtyy märillä paikoilla.

Myrkyllinen. Rantarentukkaa kasvatetaan myös puutarhassa, ja se viihtyy hyvin esimerkiksi puutarhalammen rannalla. Siitä on olemassa valkokukkaista muunnos (Caltha palustris var. alba) ja pallorentukaksi kutsuttu kerrottukukkainen puutarhalajike (’Multiplex’).