Pietaryrtti
(sv: renfana)
Tanacetum vulgare
Yleiskuvaus
Levinneisyys Suomessa
Keski-Suomeen ja Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaalle saakka yleinen, Lapissa, Kuusamossa ja Kainuussa harvinaisehko.
Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho.
Koko
60–150 cm korkea.
Varsi
Varsi on pysty, tanakka, jäykkä, tyvestä puutunut, särmikäs, ryydintuoksuinen, yleensä haaraton mykeröstöön asti ja usein punaruskea. Juurakko on runsashaarainen.
Lehti
Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on 5-25 cm pitkä ja yleensä pariosainen. Liuskat ovat suikeita, suippoja ja hammaslaitaisia.
Hedelmä ja siemen
Pähkylät ovat hieman käyriä, 4-särmäisiä, harmaanruskeita ja juovaisia. Pappus on matala ja kruunumainen.
Kukinta-aika
Kukkii keskikesästä alkusyksyyn (VII–IX).
Elinympäristö
Rannoilla, kallioilla, niityillä, tienvarsilla, pientareilla ja pihoilla.
Lisätiedot
Alkuperäinen rannikkoalueilla, Sisä-Suomessa ja Lapissa uustulokas. Lievästi myrkyllinen. Kuivatuista kukinnoista on valmistettu rohtoa suolistoloisiin ja vatsavaivoihin. Käytetty myös ulkoisesti syöpäläisten karkottamiseen, mausteena ja koristekasvina. Monilla alueilla viljelyskarkulainen. Nykyisin koristekasvina yleensä kähäräpietaryrtti (T. vulgare f. crispa).
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo
