Hieskoivu
(sv: glasbjörk)
Betula pubescens
Yleiskuvaus
Levinneisyys Suomessa
(metsä)hieskoivu (ssp. pubescens) on yleinen koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, tunturikoivu (ssp. czerepanovii) on yleinen Lapissa.
Kasvumuoto
Kausivihanta puu.
Koko
8–20 m korkea.
Varsi
Yksi- tai monirunkoinen. Kuori sileä, valkoinen–kellertävä–ruskea, ei paksua tummaa tyvikaarnaa. Vuosikasvaimet karvaisia, nystyttömiä. Uloimpien haarojen kärkiosat joskus riippuvia.
Lehti
Lehdet kierteisesti, lehtilapa ehyt, 1,5–6 cm, puikea, lyhytsuippuinen, sahalaitainen.
Kukka
Yksikotinen, lehtien puhjettua kukkiva. Kukinto lukuisten 2- tai 3-kukkaisten pikkuviuhkojen muodostama norkko. Kukat yksineuvoisia, pieniä, kehättömiä tai kehä vähäinen, hede- ja emikukat eri norkoissa.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä siivekäs, pieni, litteä pähkylä. Pähkylä kärjestä karvainen, siivet pähkylän levyiset. Hedelmänorkot hedelmien varistessa hajoavia.
Kukinta-aika
Kukkii alkukesällä (V–VI).
Pölytys
Tuulipölytteinen.
Elinympäristö
Metsissä, soilla, rannoilla, peltojen ja teitten reunoilla, myös koristepuu.
Lisätiedot
Hieskoivun ja tunturikoivun välimuodot ovat yleisiä Pohjois-Suomessa.
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 NE - arvioimatta jätetyt
Säädökset
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo
