Pelto-ohdake

(sv: åkertistel)

Cirsium arvense

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo

Yleiskuvaus

Levinneisyys Suomessa

Yleinen likimain Oulusta etelään päin, Lapissa harvinainen.

Kasvumuoto

Monivuotinen, laajajuuristoinen ruoho.

Koko

40–120 cm korkea.

Varsi

Varsi on pysty, vankka ja uurteinen, siipipalteeton, alaosasta haaraton ja lyhytkarvainen, keskeltä jokseenkin kalju, yläosasta usein runsashaarainen ja seittikarvainen.

Lehti

Lehdet ovat kierteisesti. Lehdet ovat ruodittomia, usein hieman sepiviä. Lehtilapa on suikea, paksu, suippotyvinen, tavallisesti pariliuskainen, tai joskus ehyt, reuna on aaltoileva ja piikkinen. Lapa on alta tavallisesti vaihtelevan karvainen, päältä usein kalju.

Kukka

Pääasiassa kaksikotinen. Mykeröt ovat yksittäin huiskilomaisesti latvahaarojen kärjissä. Mykeröt ovat 1,5–3 cm pitkiä ja soikeita. Kehto on sinipunainen, kehtosuomut ovat monena rivinä, pystyt ja seittikarvaiset. Kukat ovat torvimaisia, syvään 5-liuskaisia, vaaleanpunavioletteja ja tuoksuvia.

Hedelmä ja siemen

Pähkylä on 3–4 mm pitkä, litteähkö ja sen kärjessä on rengasmainen paksunnos. Pappuksen haivenet ovat 2–3 cm pitkät.

Kukinta-aika

Kukkii keskikesästä alkusyksyyn (VII–IX).

Elinympäristö

Joutomailla, pientareilla, tienvarsilla, pelloilla, kesannoilla, niityillä ja merenrannoilla.

Lisätiedot

Monimuotoinen. Pelto-ohdakkeesta erotetaan useita variaatioita. Rannikkoalueilla alkuperäinen, sisämaassa muinaistulokas, Lapissa uustulokas.

Vuorovaikutussuhteet

Neitoperhonen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.

Amiraali

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Ohdakkeet ovat amiraalin toukkien ravintokasveja.

Amiraali

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.

Nokkosperhonen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.

Peltokimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Ohdakkeet ovat peltokimalaisen mesikasveja. Peltokimalainen pölyttää kasvin.

Kivikkokimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pelto-ohdake on kivikkokimalaisen mesikasvi. Kivikkokimalainen pölyttää kasvin.

Karttaperhonen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.