GREENCOMP
Kestävyyden osaamiskehys

GreenComp, Kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys, kuvaa kestävyysosaamisia: tietoja, taitoja ja asenteita, jotka edistävät empaattista ja vastuullista ajattelua, suunnittelua sekä toimintaa ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. GreenComp on suunniteltu opetuksen järjestäjien tueksi kestävyysosaamisen edistämisessä. Se on osa Euroopan vihreän kehityksen Green Deal -ohjelmaa. GreenComp on kehitetty JRC tutkimuskeskuksessa, joka tarjoaa tietoa tieteellistä tietoa ja asiantuntemusta Euroopan komissiolle.

GreenComp, Kestävää kehitystä koskevaGreenComp koostuu neljästä vuorovaikutuksessa olevasta alueesta, jotka ovat ”kestävyysarvojen ilmentäminen, ”kestävyyden monitahoisuuden hallinta”, ”kestävien tulevaisuuksien visiointi” ja ”kestävyystoiminta”. Kukin näistä osaamisalueesta sisältää kolme kestävyysosaamista, jotka myös liittyvät toisiinsa ja ovat keskenään yhtä tärkeitä.

Tämä sivu koostuu GreenCompin suorista lainauksista.

Kestävyysarvojen ilmentäminen

Osaamisalue kestävyysarvojen ilmentäminen kannustaa oppijaa pohtimaan omia henkilökohtaisia arvojaan ja maailmankatsomustaan sekä haastamaan ne kestämättömyyden, kestävyysarvojen ja eri maailmankatsomusten näkökulmista. Tämän alueen osaaminen vahvistaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi ja tukee näkemystä siitä, että ihmiset ovat osa luontoa.

Taito pohtia henkilökohtaisia arvoja; taito tunnistaa ja selittää, miten arvot vaihtelevat eri ihmisten ja eri aikakausien välillä, ja arvioida kriittisesti, millaisessa suhteessa arvot ovat kestävyysarvoihin

  • Kestävyyden arvostaminen pyrkii vahvistamaan taitoa pohtia kestävyyskysymyksiin liittyviä arvoja ja näkökulmia. Taidon vahvistuessa oppija pystyy sanallistamaan omia arvojaan ja pohtimaan niiden suhdetta yhteisiin kestävyystavoitteisiin.
  • Kestävyyden arvostaminen voidaan määritellä metataidoksi, koska alueen ensisijaisena tavoitteena ei ole opettaa tiettyjä arvoja vaan saada oppijat  ymmärtämään, että arvot ovat rakenteita ja että ihmiset voivat valita, mitkä arvot ovat tärkeitä heidän omassa elämässään.
  • Kestävyyden arvostamiseen liittyvät tehtävät an- tavat oppijoille mahdollisuuden pohtia omia ajattelutapojaan, suunnitelmiaan ja toimiaan. Ne ohjaavat kysymään, aiheuttavatko oppijan omat arvot haittaa vai ovatko ne kestävyysarvojen mukaisia ja tällä tavoin edistävät kestävyyttä. Samalla ne antavat oppijoille mahdollisuuden pohtia arvoja, niiden moninaisuutta ja kulttuurisidonnaisuutta sekä keskustella niistä.

Tiedot

Tuntee tärkeimmät näkemykset kestävyydestä, jotka ovat antroposentrinen (ihmiskeskeinen), teknosentrinen (teknologia ratkaisuna ekologisiin ongelmiin) ja ekosentrinen (luontokeskeinen) näkökulma, sekä sen, miten ne vaikuttavat oletuksiin ja perusteluihin.

Tuntee sosioekonomisten mallien perusteena käytetyt arvot ja periaatteet sekä näiden mallien suhteet kestävyyteen.

Tietää, että arvot ja periaatteet vaikuttavat toimintaan, joka voi vahingoittaa, olla vahingoittamatta, elvyttää tai uudistaa ympäristöä.

Tietää, että eri kulttuurit ja sukupolvet voivat antaa kestävyydelle enemmän tai vähemmän painoarvoa riippuen omasta arvojärjestelmästään.

Tietää, että ahneuteen, välinpitämättömyyteen ja suhteettomaan yksilön arvon korostamiseen perustuvalla luonnonvarojen kulutuksella on kielteisiä seurauksia

Tietää, että ihmisen asema yhteiskunnassa vaikuttaa hänen henkilökohtaisiin arvoihinsa.

Taidot

Pystyy arvioimaan ja vertailemaan kriittisesti perusteluiden, toimien, politiikkojen ja poliittisten väitteiden taustalla olevia kestävyysarvoja ja periaatteita.

Osaa arvioida ongelmia ja toimia kestävyysarvojen ja periaatteiden pohjalta.

Osaa mukauttaa henkilökohtaiset valintansa ja toimensa siten, että ne tukevat kestävyysarvojen ja -periaatteiden toteutumista.

Osaa kuvata ja puntaroida kestävyysarvoja, periaatteita ja tavoitteita sekä tunnistaa eri näkökulmia.

Tunnistaa yhteisöjen, myös vähemmistöjen, arvoja ja osaa ottaa ne huomioon kestävyysongelmien rajaamisessa ja kestävyyttä koskevassa päätöksenteossa.

Asenteet

Pyrkii toimimaan kestävyysarvojen ja periaatteiden mukaisesti.

On halukas jakamaan ja selventämään näkemyksiään kestävyysarvoista.

Suhtautuu ennakkoluulottomasti muihin ihmisiin ja heidän maailmankatsomuksiinsa.

Pystyy tarkastelemaan kriittisesti ja arvottamaan erilaisia kulttuurisia konteksteja ja niiden vaikutusta kestävyyteen.

Taito vahvistaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi ja oppia aiemmilta sukupolvilta kestävyyden edistämiseksi

  • Oikeudenmukaisuuden tukemisen taito lähtee menneiden perinteiden ja tapahtumien tuntemuksesta, jotta voidaan nähdä, kuinka tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta voidaan edistää nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi. Tämän taitoalueen peruslähtökohtana on, että ihmisten terveys liittyy olennaisesti maapallon terveyteen. Tämä lähtökohta puolestaan auttaa oppijoita ymmärtämään, että ympäristön laatu on oikeudenmukaisuuteen liittyvä tasa-arvokysymys. Kaikkien saatavilla olevat viheralueet ovat osa terveyteen liittyvän sosioekonomisen eriarvoisuuden vähentämistä. Ekologinen tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus ovat näin yhteydessä ihmisten väliseen tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen.
  • Oikeudenmukaisuuden  tukeminen  ei  kuitenkaan tarkoita sitä, että ekologisen oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden tarkoituksena olisi vain ihmisten terveyden parantaminen. Samoin kuin taitoalueessa ”luonnon tärkeyden tunnustaminen” myös oikeudenmukaisuuden tukemisessa on kyse kaikkien lajien ja ekosysteemien tarpeiden ja rajojen huomioimisesta. On hyvin tärkeää, että luonto säilytetään tuleville sukupolville ja luonnon itsensä vuoksi.
  • Oikeudenmukaisuuden tukemisen taitoaluetta voidaan edistää yhteistoiminnallisissa tehtävissä ja tiimityöskentelyssä, jotka vahvistavat vastuullisuutta sekä muiden ihmisten näkökulmien tiedostamista ja kunnioittamista.

Tiedot

Tietää, että eettiset käsitteet ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi liittyvät luonnon suojeluun.

On tietoinen ekologisesta oikeudenmukaisuudesta ja osaa ottaa huomioon muiden lajien ja ekosysteemien tarpeet ja rajat.

Tietää, että luonto on säilytettävä tuleville sukupolville luonnon itsensä vuoksi.

Tietää, että yksilöt ja yhteisöt eroavat toisistaan siinä, kuinka ja kuinka paljon ne pystyvät lisäämään kestävyyttä.

Taidot

Osaa soveltaa tavoitetta tasaarvon ja oikeudenmukaisuuden vahvistamisesta nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi perusteena ympäristönsuojelulle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle.

Osaa arvioida ja kyseenalaistaa henkilökohtaisia tarpeitaan suhteessa tavoitteeseen säilyttää luonnonvarat pidemmällä aikavälillä yhteisen edun vuoksi.

Kunnioittaa, ymmärtää ja arvostaa erilaisia kulttuureja, kuten vähemmistökulttuureja sekä paikallisten ja alkuperäiskansojen perinteitä ja tietämysjärjestelmiä, suhteessa kestävyyteen.

Osaa auttaa rakentamaan yhteisymmärrystä kestävyydestä osallistavalla tavalla.

Asenteet

On sitoutunut vähentämään materiaalien kulutusta.

Tuntee kuuluvansa ihmiskuntaan ja solidaarisuutta tulevia sukupolvia kohtaan.

On sitoutunut kunnioittamaan tulevien sukupolvien etuja.

Ymmärrys  siitä,  että  ihmiset ovat osa luontoa; taito kunnioittaa muiden lajien ja luonnon tarpeita ja oikeuksia lähtökohtana terveiden ja selviytymiskykyisten ekosysteemien ennallistamiselle ja elvyttämiselle

  • Luonnon tärkeyden tunnustamisen tavoitteena on, että oppija harjaantuu kehittämään empatiaa maapalloa kohtaan ja halua pitää huolta muista lajeista. Nämä taidot edellyttävät tietämystä luonnonympäristön pääosista (joita ovat geosfääri, biosfääri, hydrosfääri, kryosfääri ja ilmakehä) sekä elävien organismien ja elottoman materiaalin välisistä läheisistä sidoksista ja keskinäisistä riippuvuussuhteista. Luonnonilmiöiden tuntemus voi auttaa luomaan aiempaa tiiviimmän yhteyden luontoon, mikä puolestaan voi motivoida jatkamaan ympäristökestävyyttä koskevaa oppimista.
  • Luonnon tärkeyden tunnustaminen pyrkii vahvistamaan tervettä suhdetta luontoon. Tämän taitoalueen alulla oppijaan halutaan sytyttää yhteydenkuuluvaisuuden tunne, joka voi esimerkiksi lievittää lasten ja nuorten kokemaa globaalia ilmastoahdistusta ja kielteisiä tunteita ja auttaa parantamaan heidän mielialaansa ja henkistä hyvinvointiaan.
  • ”Luontovaje” (nature deficit disorder) eli luonnosta vieraantuminen  aiheuttaa  monia  haittoja,  joihin lukeutuvat  esimerkiksi
    • i)  aistien  käytön  väheneminen
    • ii) tarkkaavaisuusvaikeudet
    • iii) fyysisen ja emotionaalisen terveyden heikkeneminen
    • iv) likinäköisyyden lisääntyminen
    • v) lisääntynyt lasten ja aikuisten lihavuus ja
    • vi) lisääntynyt D-vitamiinin
  • Tutkimukset osoittavat, että luontovajeen  paikkaamiseksi ihmisen on sekä oltava yhteydes-
    sä luontoon että tunnettava yhteyttä luontoon. Ensiksi mainitussa yhteydessä on kyse fyysisestä vuorovaikutuksesta luonnonympäristön kanssa. Jälkimmäinen yhteys puolestaan koskee tunteita ja  näkemyksiä, jotka syntyvät merkityksellisistä suhteista ja kokemuksista, joita olemme kehittäneet  ja sisäistäneet luonnonympäristöissä, esimerkiksi suhteessa eläimiin, kasveihin tai paikkoihin. Sisäistynyt luontosuhde voi toimia pitkäjänteisenä motiivina saattaa ympäristöjä luonnontilaan.

Tiedot

Tietää luonnonympäristön pääosista (geosfääri, biosfääri, hydrosfääri, kryosfääri ja ilmakehä) ja että elävät organismit ja eloton materiaali ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan.

Tietää, että ihmisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ovat riippuvaisia luonnon hyvinvoinnista.

Tietää, että ihmiset ovat osa luontoa ja että ihmisen ja ekologisten järjestelmien välinen raja on mielivaltainen.

Tietää, että ihminen muovaa ekosysteemejä ja että ihmisen toiminta voi vahingoittaa ekosysteemejä nopeasti ja peruuttamattomasti.

Tietää, että luonnonvarojen vahingoittuminen ja ehtyminen voi johtaa katastrofeihin ja konflikteihin (mm. luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, kuivuuteen, suuriin joukkomuuttoihin ja sotaan).

Tietää, että tuotanto on irrotettava luonnonvaroista ja hyvinvointi kulutuksesta.

Taidot

Näkee ja kokee, että ihmiset pystyvät elämään yhdessä ja kunnioittamaan muita elämänmuotoja.

Pystyy tunnustamaan kulttuurisen monimuotoisuuden maapallon resurssien rajoissa.

Näkee, kuinka ihmiset voisivat viettää nykyistä enemmän aikaa luonnossa ja auttaa palauttamaan ympäristöjä luonnontilaan.

Tunnistaa prosesseja tai toimia, joilla vältetään tai vähennetään luonnonvarojen käyttöä.

Asenteet

Haluaa vaalia luonnon ja ihmisten välistä sopusointuista suhdetta.

Suhtautuu kriittisesti ajatukseen, että ihmiset ovat muita elämänmuotoja tärkeämpiä.

Osoittaa empatiaa kaikkia elämänmuotoja kohtaan.

Antaa arvoa luonnon roolille ihmisten hyvinvoinnissa, terveydessä ja turvallisuudessa.

Pyrkii pitkäjänteisesti saattamaan ympäristöjä luonnontilaan.

Kestävyyden monitahoisuuden hallinta

Osaamisalueen tavoitteena on varustaa oppijat taidoilla, jotka tukevat järjestelmälähtöistä ja kriittistä ajattelua ja kannustavat pohtimaan, miten tietoa voidaan arvioida ja miten kestämättömät toimintatavat voitaisiin tunnistaa ja korvata nykyistä tehokkaammin, ohjata järjestelmien kartoittamiseen tunnistamalla järjestelmien välisiä yhteyksiä ja järjestelmistä saatuja palautteita sekä vahvistaa taitoa rajata haasteet kestävyysongelmiksi, mikä auttaa hahmottamaan tilannetta ja sen laajuutta ja tunnistamaan kaikki ongelman osapuolet.

Taito lähestyä kestävyysongelmaa useasta näkökulmasta; taito tarkastella aikaa, tilaa ja tilannetta ja ymmärtää niiden keskinäiset vaikutussuhteet järjestelmien sisällä ja niiden välillä.

  • Järjestelmälähtöisen      ajattelun     vahvistaminen on välttämätöntä, jotta oppijat voivat ymmärtää monimutkaisia kestävyysongelmia ja niiden kehityskulkuja.  Järjestelmälähtöisen  ajattelun  avulla todellisuus hahmottuu suhteessa muihin konteksteihin  (paikallisiin,  kansallisiin,  globaaleihin  järjestelmiin) ja aloihin (kuten ympäristöä koskeviin, sosiaalisiin,   taloudellisiin,   kulttuurisiin   aloihin). Tämä on ratkaisevan tärkeä taito, jotta kestävyyttä voidaan edistää. Järjestelmäpohjainen ajattelu auttaa  palautemekanismien,  interventiopisteiden ja vuorovaikutteisten kehityspolkujen tunnistamisessa.
  • Järjestelmälähtöinen ajattelu voidaan ymmärtää vaihtoehtojen arvioinnin, päätöksenteon ja toimijuuden välineenä. Se perustuu oletukseen, että järjestelmän osat toimivat eri tavalla, kun ne erotetaan järjestelmästä. Sen sijaan fragmentaarinen ajattelu, jossa järjestelmän osia analysoidaan erillään järjestelmästä siten, ettei eri osien välisiä suhteita oteta huomioon, voi lisätä lyhytnäköisyyttä,  johtaa  kestävyysongelmien liialliseen  yksinkertaistamiseen  ja  loitontaa näin todellisuudesta.

Tiedot

Tietää, että jokaisella ihmisen teolla on ympäristöä koskevia, sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Tietää, että ihmisen toiminta vaikuttaa todellisuuteen ajassa ja tilassa ja johtaa myönteisiin, neutraaleihin tai negatiivisiin tuloksiin.

Tietää, mitä elinkaariajattelu tarkoittaa ja mitä merkitystä sillä on kestävän tuotannon ja kulutuksen kannalta.

Tuntee monimutkaisiin järjestelmiin liittyvät keskeiset käsitteet ja näkökohdat (kuten synteesi, ilmaantuminen, yhteenliitettävyys, takaisinkytkentä ja kertautuminen) ja niiden vaikutukset kestävyyteen.

Tuntee Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet ja on tietoinen yksittäisten tavoitteiden välisistä yhteyksistä ja mahdollisista jännitteistä.

Taidot

Pystyy kuvaamaan kestävyyttä kokonaisvaltaisena käsitteenä, joka sisältää ympäristöön, talouteen, yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyviä ulottuvuuksia.

Osaa tarkastella kestävyyttä koskevia toimia, tapahtumia ja kriisejä (esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai luonnonvarojen niukkuuden aiheuttamaa muuttoliikettä tai sotia) ympäristön, talouden, sosiaalisten näkökohtien ja kulttuurin näkökulmasta.

Osaa tarkastella ihmisten ja luonnon vuorovaikutusta tilassa ja ajassa.

Osaa analysoida ihmisen toiminnan riskejä ja hyötyjä soveltamalla elinkaariajattelua.

Osaa tunnistaa järjestelmässä ne haasteet ja mahdollisuudet, joissa on eniten potentiaalia saada aikaan muutos kestävyyden parantamiseksi.

Asenteet

Tunnustaa kestämättömyyden perimmäiset syyt niissä ilmiöissä, joista ihmiset ovat vastuussa, kuten ilmastonmuutoksessa.

Hahmottaa kokonaisvaltaisesti luonnontapahtumien ja ihmisen toiminnan väliset yhteydet ja vuorovaikutukset.

Pohtii yksilötason toiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia muihin ihmisiin ja maapalloon.

Kantaa huolta siitä, millaisia järjestelmätason seurauksia ympäristökriiseistä aiheutuu nykyisille ja tuleville sukupolville sekä muille lajeille.

On huolissaan ihmisen toiminnan ennakoimattomista kerrannaisvaikutuksista.

Taito arvioida tietoa ja argumentteja,  tunnistaa  oletuksia,  kyseenalaistaa nykytilannetta ja pohtia, miten henkilökohtaiset, sosiaaliset  ja  kulttuuriset  taustat  vaikuttavat ajatteluun ja johtopäätöksiin.

  • Kriittisen  ajattelun  taitoa  pidetään  olennaisen tärkeänä,  jotta  oppijat  pystyvät  toiminaan  epävarmassa,  monimutkaisessa  ja  muutosalttiissa ympäristössä. Kriittinen ajattelu on korkean tason kognitiivinen prosessi, joka sisältää useita kestävyysongelmia  koskevan  tiedon  arvioinnissa  ja ymmärtämisessä tarvittavia taitoja. Niiden avulla oppijat voivat laajentaa näkemyksiään ja samalla arvioida tiedon ja tietolähteiden luotettavuutta. Tavoitteena on, että oppijat hankkivat tietoa eri tieteenaloilta ja hyödyntävät tätä tietoa tottuneesti. Kriittisen katsontatavan avulla oppijat voivat haastaa ja muuttaa arvojaan, näkökulmiaan ja ymmärrystään maailmasta.
  • Kriittinen ajattelu voi auttaa oppijoita kehittymään entistä vastuullisemmiksi ja tekemään aktiivisesti yhteistyötä kestävän maailman rakentamiseksi. Kriittisen ajattelun vahvistaminen auttaa oppijoita nousemaan pelkkää kestävyyskäsitteiden passiivista ymmärtämistä korkeammalle tasolle. Se auttaa oppijoita kehittämään kykyä pohtia ja arvioida teorioita ja oletuksia

Tiedot

Tietää, että tietomme kestävyydestä lisääntyy jatkuvasti.

Tietää, että erilaiset vinoutumat voivat vaikuttaa kestävyyttä koskevaan keskusteluun, päättelyyn, viestintään ja poliittisiin narratiiveihin.

Tietää, että hallitsevat tavat kuvata kestävyyttä (narratiivit) voivat vaikuttaa kestävyysongelmien määrittelemiseen.

Tietää, että kestävyysväittämät, jotka eivät perustu vankkaan näyttöön, ovat usein pelkkiä viestintästrategioita, joita kutsutaan myös viherpesuksi.

Tietää, että kestämättömien mallien muuttaminen edellyttää, että organisaatiot ja poliittiset toimijat haastavat vallitsevan tilanteen yksilötasolla ja kollektiivisesti.

Taidot

Osaa vastata kestävyyttä koskevaan kritiikkiin ja argumentointiin omakohtaisilla perusteilla.

Osaa analysoida ja arvioida perusteluja, ideoita, toimia ja skenaarioita sen määrittämiseksi, ovatko ne kestävyysarvojen mukaisia ja kertovatko niiden perusteena käytetyt todisteet kestävyydestä.

Osaa tarkastella kestävyyttä koskevia tietolähteitä ja viestintäkanavia ja arvioida niiden tarjoaman tiedon laatua.

Osaa pohtia päätösten, toimien ja elämäntapojen juurisyitä ja motiiveja ja puntaroida yksilölle koituvia hyötyjä ja kustannuksia suhteessa yhteiskunnallisiin hyötyihin ja kustannuksiin.

Osaa tarkastella erilaisia todisteita ja arvioida niiden luotettavuutta kestävyyttä koskevan mielipiteensä perusteena.

Asenteet

On kiinnostunut ympäristön, ihmisen toiminnan ja kestävyyden välisistä yhteyksistä ja halukas tutkimaan niitä.

Luottaa tieteeseen myös silloin, kun hänellä ei ole joitain tietoja, joita tieteellisen väitteen täysi ymmärtäminen edellyttää.

Muodostaa mielipiteensä näytön perusteella ja on valmis tarkistamaan sitä uusien tietojen ilmaantuessa.

On valmis hyväksymään kestävyyteen liittyvät kysymykset, ongelmat ja mahdollisuudet ja keskustelemaan niistä.

Suhtautuu epäilevästi kestävyyttä koskeviin tietoihin ennen kuin tietolähde on varmistettu ja mahdolliset hyödyntavoittelijat ovat selvillä.

Taito muotoilla nykyiset tai mahdolliset haasteet kestävyysongelmaksi ottamalla huomioon ongelman haastavuuden, siihen liittyvät ihmiset, ajan ja maantieteellisen kattavuuden, jotta voidaan määrittää soveltuvat lähestymistavat,joilla tulevia ongelmia voidaan ennakoida ja ehkäistä ja jo olemassa olevia ongelmia voidaan
hillitä ja niihin voidaan sopeutua.

  • Ongelman rajaaminen on prosessi, jossa todellinen tai mahdollinen kestävyysongelma tunnistetaan. Ongelman rajaamiseen kuuluvat kestävyysongelman määrittely ja jäsentäminen ongelman monimutkaisuuden ja siihen liittyvien osapuolten perusteella. Merkittävän haasteen voi muodostaa se, ettei määrittelyn kohteena olevan – todellisen tai mahdollisen – ongelman luonnetta ymmärretä, olipa ongelma yksinkertainen tai viheliäinen.
  • Pohjimmiltaan ongelman rajauksen avulla pyritään määrittelemään, mikä tietyssä tilanteessa on haastavaa, ja tunnistamaan parhaat toimet tilanteen ratkaisemiseksi. Nämä puolestaan edellyttävät järjestelmälähtöistä ajattelua. Ongelmien rajaaminen auttaa määrittämään tavoitteet ja suunnan, johon ongelmanratkaisuprosessia pitäisi viedä. Kestävyysongelmat ovat monimutkaisia, eikä niitä varten voida useinkaan luoda tyhjentävää ratkaisua. Sen sijaan on mahdollista toteuttaa toimenpiteitä, joilla ongelmia voidaan ennakoida ja ehkäistä tai – jos kyseessä on jo olemassa oleva ongelma – toimenpiteitä, joilla ongelmaa voidaan hillitä tai joilla niihin voidaan mukautua.
  • Ongelmien rajaaminen voi auttaa tunnistamaan tilanteet ja rajaamaan ne nykyisiksi tai potentiaalisiksi kestävyysongelmiksi tietyssä kontekstissa. Tämä edellyttää kriittisyyteen pohjaavaa ymmärrystä sosioekologisista järjestelmistä. Ongelmien rajaaminen voi puolestaan auttaa määrittämään kestävyysongelman ja siihen vaikuttavat taustatekijät tietyssä maantieteellisessä ja ajallisessa yhteydessä.

Tiedot

Tietää, että kestävyysongelmat ovat usein monimutkaisia ja että joitakin niistä ei voida ratkaista kokonaan.

Tietää, että menetelmät ja toimenpiteet kestävyysongelman ratkaisemiseksi riippuvat siitä, miten ongelma on rajattu (kuka / kenen kanssa / ketä varten, missä, milloin, miksi).

Tietää, että oikeudenmukaisten ja osallistavien toimien määrittämiseksi kestävyysongelmia on tarkasteltava eri sidosryhmien näkökulmasta.

Tietää, että kestävyysongelmat vaihtelevat suhteellisen yksinkertaisista monimutkaisiin ongelmiin ja että niiden luonteen tunnistaminen auttaa sopivien lähestymistapojen määrittämisessä.

Tietää, että nykyiset tai mahdolliset kestävyysongelmat voivat kehittyä nopeasti, minkä vuoksi niiden määritelmiä ja rajauksia on tarkistettava säännöllisesti.

Taidot

Osaa rajata nykyisiä ja mahdollisia kestävyysongelmia ottamalla huomioon eri sidosryhmien näkökulmat sekä kaikkien elämänmuotojen ja ympäristön hyvinvoinnin.

Osaa soveltaa joustavaa, järjestelmäpohjaista, elinkaariajatteluun perustuvaa ja sopeutuvuutta ilmentävää lähestymistapaa nykyisten ja mahdollisten kestävyyshaasteiden rajaamisessa.

Pystyy kehittämään monialaisen lähestymistavan nykyisten ja mahdollisten kestävyyshaasteiden rajaamiseksi.

Osaa tutkia pitkäjänteisesti kestävyysongelmaan liittyviä haasteita uusien vaihtoehtojen ja ratkaisujen kehittämiseksi.

Osaa määrittää sopivia lähestymistapoja, jotta kestävyysongelmia voidaan hillitä, rajata ja mahdollisesti ratkaista.

Asenteet

Pyrkii hyödyntämään kaikkia kestävyystaitoja nykyisten ja mahdollisten kestävyysongelmien rajaamisessa.

Osaa toimia oma-aloitteisesti ja jatkaa pyrkimyksiään kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi myös epävarmoissa tilanteissa.

Pyrkii irrottamaan ongelman rajaamisprosessin omista arvioistaan.

Osoittaa empatiaa kaikkia elämänmuotoja kohtaan.

Kestävien tulevaisuuksien visiointi

Osaamisalueen tavoitteena on auttaa oppijoita visualisoimaan vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita ja määrittämään toimenpiteitä, joiden avulla kestävä tulevaisuus voidaan saavuttaa. On olennaisen tärkeää, että oppijat omaksuvat ”sopeutumiskyvyn” taidon, joka auttaa selviytymään kestävään tulevaisuuteen ja vaadittaviin kompromisseihin liittyvästä epävarmuudesta. Luovien ja monialaisten lähestymistapojen soveltaminen voi edistää kiertotalouteen perustuvan yhteiskunnan rakentamista ja kannustaa oppijoita käyttämään mielikuvitusta tulevaisuusajattelussaan.

Taito hahmottaa vaihtoehtoisia kestäviä tulevaisuuksia kuvittelemalla ja kehittämällä vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita ja määrittämällä vaiheet, joita tarvitaan parhaimman kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi

  • Tulevaisuuslukutaito antaa oppijoille välineitä – tietoja, taitoja ja asenteita –, joiden avulla he voivat ymmärtää tulevaisuuden erilaisten tulevaisuuksien kirjona ja luoda omia visioitaan siitä, millainen kestävä tulevaisuus voisi olla. Tutkimuksissa erotetaan yleisesti kolme lähestymistapaa, joiden kautta tulevaisuuksia voidaan ymmärtää:
    • odotetulla tulevaisuudella tarkoitetaan sitä, mitä odotamme tapahtuvan sen perusteella, mitä tällä hetkellä tapahtuu ja minkä tiedämme soljuvan tavalliseen tapaan (”business as usual”(
    • vaihtoehtoisilla tulevaisuuksilla tarkoitetaan niitä kehityskulkuja, jotka saattavat poiketa odotuksista (esimerkiksi että tulevaisuudessa on luotu runsaasti vihreitä työpaikkoja, joita ei tällä hetkellä ole olemassa)
    • parhaana pidetyllä tulevaisuudella tarkoitetaan visioitua tulevaisuutta, joka on kestävä sekä ihmisten, yhteisöjen että maapallon näkökulmasta. Parhaana pidetyn tulevaisuuden visiointiin kuuluvat myös sen saavuttamiseen tarvittavat toimenpiteet ja vaiheet
      teen).
  • Tulevaisuuslukutaito   auttaa   oppijoita   ennakoimaan   muutoksia,   valmistautumaan  niihin  ja  keksimään  uutta  muutosten  virrassa.
  • Tulevaisuuslukutaidon tavoitteena on kannustaa oppijoita
    • käyttämään mielikuvitusta tulevaisuusajattelussa, ii) käyttämään intuitiota ja luovuutta ja
    • arvioimaan mahdollisia toimia, joita tarvitaan heidän oman parhaan  tulevaisuutensa saavuttamiseksi. Käyttämällä todellisen elämän kokemuksia oppijoita voidaan harjaannuttaa sekä laadullisissa että kvantitatiivisissa tulevaisuudentutkimuksen menetelmissä.

Tiedot

Tuntee kestävyysskenaarioita varten luotujen odotettujen, parhaana pidettyjen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien välisen eron.

Tuntee kestävyysskenaarioita varten luotujen odotettujen, parhaana pidettyjen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien välisen eron.

Tietää, että skenaarion kehittäminen voi pohjautua aiempiin tapahtumiin ja nykyisiin muutossignaaleihin.

Tietää, että skenaarioita voidaan hyödyntää, kun tehdään päätöksiä toivotunlaisen kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi.

Tietää, että ihmisen aiheuttamilla vaikutuksilla on suuri merkitys, kun kartoitetaan vaihtoehtoisia ja parhaimmiksi katsottuja tulevaisuusskenaarioita.

Taidot

Osaa visioida vaihtoehtoisia kestäviä tulevaisuuksia, jotka perustuvat tieteeseen, luovuuteen ja kestävyysarvoihin.

Osaa analysoida ja arvioida tulevaisuuksia sekä niiden mahdollisuuksia, rajoituksia ja riskejä.

Osaa tunnistaa toimia ja aloitteita, jotka auttavat rakentamaan parhaaksi katsotun tulevaisuuden.

Pystyy ennakoimaan mahdollisia tulevia vaikutuksia aiempien suuntausten ja nykyisten olosuhteiden pohjalta.

Asenteet

Soveltaa kestävyystoimien suunnittelussa, tarkastelussa ja arvioinnissa pitkän aikavälin lähestymistapaa.

On huolissaan oman toimintansa vaikutuksesta tulevaisuuteen.

On tietoinen siitä, että hänen toivomansa seuraukset itselle ja yhteisölle voivat vaikuttaa siihen, että hän pitää tiettyjä skenaarioita parempina kuin toisia.

Pyrkii yhdistämään tarkkaan määritellyt ajattelumenetelmät luoviin ja osallistaviin lähestymistapoihin.

Taito hallita siirtymiä ja haasteita  monimutkaisissa  kestävyystilanteissa  ja tehdä tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä  epävarmoissa,  monitulkintaisissa ja riskejä sisältävissä konteksteissa

  • Sopeutumiskyvyllä  tarkoitetaan  joustavuutta sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja vastata muutoksiin, joita monimutkaiseen maailmaamme  väistämättä kuuluu. On olennaisen tärkeää, että oppijat saavat taitoja, joiden avulla he selviytyvät tulevaisuuteen liittyvästä epävarmuudesta, viheliäisten kestävyysongelmien hahmottomuudesta ja siitä, millaisia kehityskulkuja ongelmiin saattaa liittyä tulevaisuudessa. Sopeutumiskyvyn taitoalueen tavoitteena on tarjota oppijoille välineitä, jotta he voivat selviytyä kompromisseista, joita kestävyyden saavuttaminen vaatii. Tällaiset kompromissit voivat liittyä esimerkiksi ympäristövaikutuksiin, yhteiskunnallisiin muutoksiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Lisäksi tavoitteena on, että oppijat kokevat pystyvänsä harkitsemaan vaihtoehtoja ja tekemään tulevaisuutta koskevia päätöksiä myös ristiriitaisuuksia ja riskejä sisältävissä tilanteissa.
  • Ihmiset voivat oppia ja hankkia tietoa, joka voi johtaa mielipiteiden ja käyttäytymisen muuttumiseen sekä auttaa tunteiden hallinnassa. Kognitiivisen sopeutumiskyvyn näkökulmasta tämä voisi tarkoittaa, että ihmisille voidaan opettaa nykyistä tehokkaammin,  mitä  ilmastonmuutos  tarkoittaa. Käyttäytymiseen liittyvän sopeutumiskyvyn osalta tähän osaamisalueeseen voi sisältyä myönteisten ja rakentavien toimien edistäminen nuorten keskuudessa. Tällaisia toimia ovat ympäristön hyvinvointia edistävät ja ylläpitävät toimet, kuten energian säästäminen, kierrätys, puhtaan energian hyödyntäminen, vedenkäytön hallinta ja muiden kannustaminen kotona ja koulussa tekemään samoin.

Tiedot

Tietää, että ihmisen toiminnasta voi aiheutua arvaamattomia, sattumanvaraisia ja monitahoisia seurauksia ympäristölle.

Tietää, ettei monimutkaisiin sosioekologisiin ongelmiin ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua, vaan pikemminkin erilaisia vaihtoehtoja, jotka määräytyvät ajan ja tilanteen mukaan.

On tietoinen luonnonympäristöön tehtyihin muutoksiin liittyvistä riskeistä.

Tietää, mitkä oman elämäntavan osa-alueista vaikuttavat merkittävällä tavalla kestävyyteen ja vaativat sopeutumista (esim. lentomatkailu, auton käyttö, lihan kulutus, pikamuoti).

Tietää, että paikallisella vaikutuksilla ja globaalin tason kestävyydellä on merkittävä yhteys.

Taidot

Pystyy soveltamaan erilaisia lähestymistapoja kestävyyden tarkastetussa ja lisäämiseksi.

Pystyy tunnistamaan erilaisia elämäntapoja ja kulutustottumuksia, jotka tukevat luonnonvarojen säilymistä, ja mukautumaan niihin.

Osaa ottaa huomioon paikalliset olosuhteet käsitellessään kestävyyteen liittyviä kysymyksiä ja mahdollisuuksia.

Selviytyy kestävyyskysymyksiin liittyvästä monitulkintaisuudesta ja epävarmuudesta pohtiessaan vaihtoehtoja.

Asenteet

Tunnustaa ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja köyhtymisen tunnevaikutukset.

On valmis lopettamaan kestämättömät käytännöt ja kokeilemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Pystyy aidosti harkitsemaan kestäviä vaihtoehtoja, vaikka ne kilpailisivat henkilökohtaisten etujen kanssa.

Suhtautuu odottamattomiin ympäristömuutoksiin joustavasti, neuvokkaasti ja mukautuvasti.

Selviytyy kestävyyspäätöksiin liittyvistä kompromisseista eri aloilla ja niiden välillä (ympäristö, yhteiskunta, talous, kulttuuri, politiikka) sekä suhteessa aikaan ja tilaan.

Taito nähdä asioiden väliset suhteet tutkimalla ja yhdistämällä eri tieteenaloja, hyödyntämällä  luovuutta  ja  kokeilemalla  uusia ideoita tai menetelmiä

  • Tutkiva  ajattelu  pyrkii  vahvistamaan  luovuutta, joka puolestaan tukee vaihtoehtoisten tulevaisuuksien visiointia. Hyödyntämällä monialaisesti eri tieteenaloja, perinteitä ja kulttuureja tutkiva ajattelu voi auttaa oppijoita luomaan tulevaisuuden visioita kiertotaloudesta (kestävän kehityksen tavoite 12) ja yhteiskunnasta (kestävän kehityksen tavoite 11). Jotta voimme siirtyä lineaarisista tuotantoja kulutusmalleista kiertotalouteen, tarvitsemme sekä luovaa ajattelua että käytännön kokeiluja, joilla uusia ideoita ja lähestymistapoja voidaan testata.
  • Koska kiertotaloutta edistävät innovaatiot muuttavat yhteiskuntaamme, ne tuovat mukanaan myös uusia sosiaalisen vuorovaikutuksen tapoja ja uusia kulttuurikäytäntöjä.  Esimerkkinä  kiertotaloudesta toimivat vaikkapa verkkoalustat, joiden välityksellä ihmiset voivat vaihtaa vaatteitaan, jakaa autojaan ja vähentää ruokahävikkiä.
  • Tutkiva ajattelu edellyttää kognitiivisia prosesseja  ja intuition käyttöä. Kestävyyskasvatuksen sisältöjen ja pedagogisten lähestymistapojen avulla oppijoita kannustetaan kehittämään luovan ajattelun taitoja hyödyntämällä kognitiivisten prosessien ja intuition välisiä läheisiä yhteyksiä.

Tiedot

Tietää, että kestävyysongelmiin puuttuminen järjestelmätason muutosten aikaansaamiseksi vaatii eri tieteenalojen, tietokulttuurien ja erilaisten näkemysten yhdistämistä.

Tietää, että uusien menetelmien ja ideoiden tutkiminen ja kokeileminen ovat tärkeä osa pyrkimyksiä ratkaista monimutkaisia kestävyyshaasteita.

Tuntee kiertotalouden ja yhteiskunnan keskeiset käsitteet.

Tuntee kestävyyden periaatteita ja kestävän kehityksen käsitteitä, myös niiden alkuperän ja kehityksen osalta, tärkeimpiä sidosryhmiä, ihmisen toiminnan vaikutuksia yhteiskuntaan ja maapalloon sekä ympäristönsuojelun, ennallistamisen ja elpymisen periaatteita.

Taidot

Osaa käyttää todisteita ja tutkimustietoa voidakseen ymmärtää, selittää, ennakoida ja hallita kestävään kehitykseen liittyviä muutoksia.

Osaa yhdistää tietämystä ja resursseja kestävyyshaasteisiin vastaamiseksi.

Osaa yhdistellä kestävyyteen liittyviä tietoja eri tieteenaloilta.

Osaa soveltaa luovasti kiertotalouden periaatteita, esimerkiksi laadun arvostamista määrään nähden sekä uudelleenkäyttöä ja korjaamista.

Pystyy ottamaan huomioon eriävät mielipiteet.

Asenteet

On valmis kestävyyskokeiluihin eikä pelkää epäonnistumista.

Hallitsee sekä norminmukaisen että normeja uudistavan kestävyysajattelun.

On valmis pohtimaan kestävyyshaasteita ja -mahdollisuuksia eri näkökulmista.

Uskaltaa tehdä epätavallisia valintoja.

Kestävyystoiminta

Kestävyystoiminnan osaamisalue kannustaa oppijoita ryhtymään yksilöllisiin ja yhteisöllisiin kestävyystoimiin siinä laajuudessa kuin se on kulloinkin mahdollista. Osaamisalue kannustaa oppijoita vaatimaan vastuuhenkilöiltä toimia muutoksen aikaansaamiseksi.

Taito  navigoida  poliittisissa järjestelmissä, tunnistaa poliittinen vastuu ja vastuuvelvollisuus kestävyyttä heikentävässä toiminnassa ja vaatia tehokkaita kestävyystoimenpiteitä

  • Poliittinen toimijuus on kyky vaikuttaa myönteisesti ihmisten yhteiseen tulevaisuuteen aktivoimalla poliittisia tahoja toimimaan muutoksen puolesta. Poliittinen toimijuus vaatii kykyä analysoida konteksti, kartoittaa mahdollisia keinoja, joilla kestävän kehityksen toimintaohjelmaa voidaan viedä eteenpäin, sekä tunnistaa ne sidosryhmät, jotka voivat parhaiten vaikuttaa kestävyystavoitteen saavuttamiseen.
  • Poliittinen toimijuus voi myös keskittyä edistämään kestävyysnormien, -sääntöjen ja -asetusten sekä institutionaalisten kestävyyssitoumusten käyttöönottoa. Poliittinen toimijuus voi myös kohdentua markkinatoimijoihin ja pyrkiä vauhdittamaan vihreää innovointia tai elintapojen ja käyttäytymisen muutosta. Vihreä siirtymä on yksi EU:n tärkeimmistä strategisista painopisteistä, ja hallituksilla on hyvin tärkeä rooli kestävyyshaasteisiin vastaamissa. Monet eurooppalaiset vaativat kestävyyttä edistäviä toimia niiltä tahoilta, jotka tekevät ja panevat täytäntöön poliittisia päätöksiä ja jotka näin ollen ovat viime kädessä vastuussa nykyisten ja tulevien sukupolvien tulevaisuudesta. Kun eurooppalaisilta kysyttiin, kuka on vastuussa ilmastonmuutoksen torjumisesta, 17 jäsenvaltion asukkaat katsoivat, että vastuu on kansallisilla hallituksilla. Viiden jäsenvaltion asukkaat asettivat yritykset ja teollisuuden suurimpaan vastuuseen, ja viiden muun jäsenvaltion asukkaat valitsivat ensisijaiseksi vastuutahoksi EU:n.
  • Poliittisen toimijuuden taidot auttavat oppijoita kehittymään muutosvoimaksi ja osallistumaan heidän tulevaisuuttaan koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi tämän taitoalueen tavoitteena on osoittaa oppijoille, että pienillä toimilla voi olla laaja-alaisia maailmanlaajuisia vaikutuksia. Kun ihmiset otetaan mukaan pohdintaa lisäävien ideoiden ja toimien toteuttamiseen, liike laajenee ja lopulta jokainen voi olla osa kestävyyttä ylläpitävää poliittista toimijuutta.

Tiedot

Tietää, miten poliittisten järjestelmien ja niiden osien olisi toimittava kestävyyden edistämiseksi.

Tuntee kestävän kehityksen kannalta merkitykselliset poliittiset sidosryhmät omassa yhteisössään.

Tietää, miten poliittiset ja taloudelliset sidosryhmät voidaan saada mukaan kehittämään kestävyyspolitiikkaa yhdessä paikallisyhteisön edustajien kanssa.

Tuntee toimintatavat, joilla vastuu ympäristövahingoista jaetaan (esim. ”saastuttaja maksaa” -periaatteen)

Taidot

Osaa analysoida, miten valtarakenteet ja poliittiset järjestelmät vaikuttavat.

Tuntee tapoja osallistua demokraattiseen päätöksentekoon ja kansalaistoimintaan kestävän kehityksen edistämiseksi.

Pystyy yksilöimään ne paikallisen ja alueellisen tason yhteiskunnalliset, poliittiset ja taloudelliset sidosryhmät, jotka pystyvät parhaiten osallistumaan kestävyysongelman ratkaisemiseen.

Pystyy kuvaamaan vaihtoehtoisia polkuja, joiden avulla kestävyys voidaan saavuttaa.

Asenteet

On sitoutunut toimimaan muutosvoimana kestävän kehityksen saavuttamiseksi.

Katsoo, että hallitusten ja julkisten laitosten tehtävä on palvella yhteistä etua.

Vaatii poliittista vastuunottoa kestämättömistä käytännöistä.

Tarkastelee kriittisesti kestävyyspolitiikan tehokkuutta.

Taito toimia yhteistyössä muiden kanssa muutoksen aikaansaamiseksi

  • Yhteistyön taito lähtee sen tunnustamisesta, että yhteisöillä ja kansalaisjärjestöillä on oleellisen tärkeä rooli kestävyyden saavuttamisessa. Yhteistyön taitoalue pyrkii edistämään vertaisten välistä koordinointia, yhteistyötä ja yhteistoimintaa. Toimimalla yhdessä ja työskentelemällä saman tavoitteen eteen ihmiset voivat vastata haasteisiin ja löytää hyviä toimintatapoja, joilla kestävyysongelmiin voidaan puuttua tuloksellisesti paikallistasolla. Ja kun paikallistason toimet yhdistyvät toisiinsa, vaikutukset ovat maailmanlaajuiset.
  • Yhteistyön taitoalue kehittää kriittisyyteen perustuvaa kykyä ja tahtoa osallistua tuloksellisesti demokraattisiin prosesseihin, jotka koskevat ihmisen luonnonvarojen käyttöä ja riippuvuutta niistä.

Tiedot

Tuntee oman yhteisönsä keskeiset kestävän kehityksen sidosryhmät ja tietää, miten niihin voi ottaa yhteyttä.

Tietää, että yhteistyö muiden kanssa luonnon edistämiseksi ja oikeudenmukaisuuden tukemiseksi perustuu demokratian periaatteisiin.

Osaa työskennellä erilaisten toimijoiden kanssa ja kehittää osallistavia visioita kestävämpää tulevaisuutta varten.

Tietää, miten tärkeää on, että yksilöillä ja organisaatioilla on riittävät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä.

Taidot

Osaa rakentaa monipuolisia ryhmittymiä, jotta kestävyyteen liittyviä viheliäisiä ongelmia voidaan yrittää ratkaista.

Osaa luoda avoimia, osallistavia ja yhteisölähtöisiä prosesseja.

Osaa luoda mahdollisuuksia yhteiselle toiminnalle eri yhteisöissä, sektoreilla ja alueilla.

Osaa tehdä yhteistyötä kestävän kehityksen muutosprosesseissa.

Tunnistaa sidosryhmien vahvuudet.

Osaa toimia kestävää tulevaisuutta koskevien yhteisten narratiivien mukaisesti.

Asenteet

On valmis tekemään yhteistyötä muiden kanssa vallitsevan tilanteen haastamiseksi.

On motivoitunut rakentamaan osallistavaa kestävää tulevaisuutta yhteistyössä muiden kanssa.

Asettaa kestävyysarvot ja -edut etusijalle yhteistyössään muiden kanssa.

Haluaa toimia vastavuoroisesti yhteisönsä ja luonnon hyväksi.

On sitoutunut muutokseen, jotta voidaan luoda nykyistä osallistavampi ja oikeudenmukaisempi tulevaisuus.

Taito  tunnistaa  omat mahdollisuudet edistää kestävyyttä ja taito toimia aktiivisesti yhteisön ja maapallon tulevaisuuden parantamiseksi

  • Yksilötason aloitteellisuuden pohjana ovat yksilön tieto siitä, millaiset toimet ovat mahdollisia, luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin (hallintakäsitys eli yksilön käsitys omasta kyvystään hallita tapahtumia) ja halukkuus toimia.
  • Kun yksilö ryhtyy viemään omaa aloitettaan eteenpäin, hänen on aluksi tunnistettava, mitkä toimet ovat mahdollisia, ja ymmärrettävä, mitkä ovat hänen omat mahdollisuutensa kestävyysongelmien ratkaisijana. Yksilön aloitteellisuus ei kuitenkaan riipu vain toimintamahdollisuuksista, itsetuntemuksesta ja luottamuksesta omiin kykyihin. Myös asen-
    teella – halulla toimia – on merkittävä rooli.
  • Yksilön aloitteellisuuteen kuuluu yrittäjähenkinen ajattelu, joka antaa yksilölle varmuutta toimia aloitteellisesti omassa elämässään. Toimimalla aloitteellisesti omassa elämässään yksilöt voivat samalla toimia muutosvoimana ja roolimallina, joka innostaa myös muita ryhtymään kestävyystoimiin. Yksilön antamat toimintamallit voisivat myös auttaa romuttamaan kestävyyteen liittyviä myyttejä, kuten esimerkiksi sen, että kestävät elintavat ovat kalliimpia ja elämänlaatu on heikompi kuin silloin, kun elintavat ovat kestämättömiä.
  • Lisäksi yksilön aloitteellisuus kannustaa ryhtymään ennalta ehkäiseviin toimiin silloin, kun tietyillä toimilla – tai sillä, ettei toimiin ole ryhdytty – voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja kaikkiin elämänmuotoihin (varovaisuusperiaate). Todisteiden odottamisen sijaan epävarmassa tilanteessa voi olla parempi toimia, koska jos todisteita odottaa liian pitkään, tilanne voi heikentyä – tai voi olla jo liian myöhäistä.

Tiedot

Tietää, kuinka voi itse saada aikaan myönteisiä ympäristömuutoksia.

Tietää, että ennalta ehkäiseviin toimiin on ryhdyttävä silloin, kun tietyllä toimenpiteellä – tai sillä, ettei toimiin ole ryhdytty – voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja kaikkiin elämänmuotoihin (varovaisuusperiaate).

Tietää, että yksilöt ovat sitoutuneet yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Tietää, että myös vallitsevan tilanteen säilyttäminen ja passiivisuus ovat valintoja.

Tietää, että kaikilla toimilla on vaikutuksia, vaikka vaikutukset eivät olisi välittömiä.

Taidot

Osaa soveltaa seuraavia periaatteita: käytetään vähemmän resursseja, toimitaan nykyistä paremmin nykyistä vähemmillä resursseilla ja käytetään samoja resursseja uudelleen.

Osaa toimia oma-aloitteisesti ja jatkaa pyrkimyksiään kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi myös epävarmoissa tilanteissa.

Osaa ottaa varovaisuusperiaatteen huomioon ja toimia oikea-aikaisesti myös epävarmoissa ja odottamattomissa tilanteissa.

Pystyy innostamaan ihmisiä tekemään kestävämpiä valintoja.

Tunnistaa kestävyyssidosryhmien verkostoja.

Asenteet

Kantaa huolta maapallon tilasta ja toimii ennakoivasti sen hyväksi.

On valmis ryhtymään toimiin, joilla pyritään ratkaisemaan monimutkaisia kestävyysongelmia.

Kokee, että on tarpeellista antaa yksilöllistä ja kollektiivista apua sitä tarvitseville ihmisille ja maapallolle.

Suhtautuu luottavaisesti kestävään kehitykseen liittyvien muutosten ennakointiin ja niihin vaikuttamiseen.

Tietää, että arjen toimilla on merkitystä.

GreenCompin mukaisesti luokiteltuja materiaaleja