Ilmastolakko

Blogikirjoitus Ruusuvuoren koulun osallistumisesta ilmastolakkoon: miten ja millä ehdoilla koulun retki mielenilmaukseen järjestettiin. Blogista löytyy myös materiaalia ja vinkkejä aiheeseen.

Oppaan tarkoituksena on tukea aineopettajia ilmastoaiheen käsittelemisessä koulussa. Materiaali tarjoaa taustatietoa ilmastonmuutoksesta, kuluttajakansalaisten roolista sen ratkaisemisessa ja aiheen käsittelystä mediassa. Voit hyödyntää taustatietoa itsellesi tai monistaa sopivista osista kopioita oppilaille. Lisäksi esitellään vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa ilmastoaiheinen vastamainostyöpaja (kesto väh. 120 min.) ja aiheeseen liittyvä monialainen oppimiskokonaisuus.

Materiaali on tuotettu Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa.

Yle.fi päivittyvä sivusto ilmastonmuutokseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista.

Selvitimme, mitkä ovat pelisäännöt silloin, kun koulu tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osallistua mielenilmaukseen. Asiantuntijoiden viesti on selvä: kannustusta tarvitaan.

Ruotsalainen Greta Thunberg, 15, on noussut kuluneen syksyn aikana maailman maineeseen nuorena ilmastosankarina. Hän jäi koululakkoon ennen Ruotsin syksyn 2018 eduskuntavaaleja, koska aikuiset eivät hänen mielestään ole tarpeeksi huolissaan ilmastonmuutoksesta. Vaalien jälkeen Greta jatkaa lakkoilua perjantaisin.
Gretaa on alettu tukea mielenilmauksissa ympäri maailmaa, myös Suomessa.

Teksti on laadittu Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa.

Perjantaina 15.3.2019 järjestettiin ensimmäinen globaali nuorten ilmastolakko, jonka avulla nuoret ympäri maailmaa haluavat tuoda esiin kiireisten ilmastotoimien välttämättömyyttä. Lakkoliike on aiheuttanut suomalaisillekin kouluille tarpeen pohtia, miten lakkoileviin nuoriin tulisi suhtautua. Tämän tekstin ja vinkkilistan tarkoituksena on kannustaa kouluja aiheen käsittelyyn muodossa tai toisessa.

Teksti on koottu Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa.

Perjantaina 27.9. on Suomessa ilmastolakkopäivä. Osallistua voi monella tapaa.

KysyIlmastosta.fi -palvelussa voi kysyä mitä tahansa ilmastosta, ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista, ilmastojärjestelmän toiminnasta tai muuten vain ilmastoon liittyvistä aiheista. Palvelu etsii asiantuntijoita ja tutkijoita vastaamaan suoraan kysymyksiin! Kysymyksiä voi äänestää, ja palvelu pyrkii löytämään vastauksia suosituimpiin kysymyksiin.

Asiantuntijoiden valitsemista kysymyksistä tehdään myös uutta tiedettä. Tutkimus suunnitellaan sivustolla käyttäjien ja asiantuntijoiden yhteistyönä. Tutkijat käyttävät oikeita tieteen työkaluja (esim. ilmastomalleja) vastatakseen yhdessä muodostettuihin tutkimuskysymyksiin.

Päästöjen vähentämisellä on kova kiire – ilmastokriisin vaikutukset tuntuvat ja näkyvät jo. Suomi voi menestyä vain ottamalla ilmastonmuutoksen lähtökohdaksi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Kokoamme tietoa ilmastoratkaisuista, jotka tuottavat myös hyvinvointia Suomelle.

Ilmastokriisi syvenee ja samalla sen psykologiset vaikutukset muodostuvat intensiivisemmiksi. Ilmastokysymysten yhteydessä herää monenlaisia tunteita, joita tuore kansainvälinen tutkimus on alkanut kasvavassa määrin tarkastella.

Tämä materiaali on akateemisen artikkelin muotoon kirjoitettu kokonaisvaltainen tietopaketti aiheesta. Artikkelin on kirjoittanut Toivoa ja toimintaa -hankkeessa asiantuntijana työskentelevä dosentti Panu Pihkala.

Ilmastokasvatus on yksi ympäristökasvatuksen, kestävän kehityksen kasvatuksen ja ekososiaalisen sivistyksen osa-alue. Sille läheisiä kasvatuksen aloja ovat kansalais-, globaali- ja ihmisoikeuskasvatus, sekä tulevaisuus- ja mediakasvatus. Sivulla on lisätietoa ilmastokasvatuksesta ja näkökulmia ilmastokasvatuksen toteuttamiseen koulussa.